Nyt on oikea aika kaivaa kuorintavoiteet esiin. Testasimme viisi uutuustuotetta, mikä on sinun suosikkisi?

1. Lumenen kuorinta on hellävarainen

TUOTE Lumene Body Refresh Cran­berry Silottava Vartalonkuorinta,

4,90 e/150 ml

TESTAAJA Talvella kuivaihoinen, te­hokkaita tuotteita suosiva silloin täl­löin -kuorija.

MILTÄ TUNTUU? Geeli levittyy hyvin, peseytyy hieromalla ja huuhtelemalla. Pidän rankemmista kuorinnoista, silti hellävaraisuus ihastutti.

MITEN TOIMII? Jättää ihon puhtaan raikkaaksi ja pehmeäksi. Avokadon ki­ven kokoinen annos riittää kertakäsitte­lyyn, tuubillinen ehkä noin 12 kertaan.

ERITYISTÄ Hellä ja miedontuoksuinen tuote sopii tiheään käyttöön.

2. Ylellinen Clarins on riittoisa

TUOTE Clarins Smoothing Body Scrub 44,50 e/200 ml

TESTAAJA Kuivasta ja kiristävästä ihosta talvisin kärsivä, entinen aktiivi­kuorija.

MILTÄ TUNTUU? Voide levittyy tasai­sesti eikä roisku. Hetken hieromisen jäl­keen voide katoaa ja vain rakeet tun­tuvat. Vaikuttaa tehokkaalta mutta ei voimakkaalta.

MITEN TOIMII? Kuorii ihosta pehme­än, raikkaan ja hengittävän. Riittoisa: pienestä määrästä piisaa rakeita koko vartalolle, pakkaus riittää ehkä 30 kuo­rintaan.

ERITYISTÄ Unelmatuote, tosin hiukan arvokas.

3. Greenscape kuorii luonnonmukaisesti

TUOTE Greenscape Organic Grapef­ruit & Lime -vartalokuorinta, 25 e/150 ml

TESTAAJA Kuorintatuotteita harvoin käyttävä, testin myötä kuorimisesta innostunut.

MILTÄ TUNTUU? Juoksevaa tuotetta on helppo pyöritellä iholle kädellä, sie­nen kanssa vielä sujuvampi. Tyylikkään mieto tuoksu: puhdas sauna tervavi­vahduksella. Kertakulutus kämmenen­pohjallinen.

MITEN TOIMII? Saa ihon punoitta­maan terveesti ja ahmimaan vartalo­voidetta. Kuorittu ja voideltu hipiä on kuin samettia.

ERITYISTÄ Kaipasin kermaisempaa koostumusta, mutta tätä luonnonmu­kaista tuotetta voi suositella.

4. Moroccanoil kirkastaa

TUOTE Moroccanoil Body Buff Fleur de Rose, 57 e/ 180 ml.

TESTAAJA Epäsäännöllisesti, vain tal­visin vartalon ihoa kuoriva.

MILTÄ TUNTUU? Paksun aineen isoh­kot rakeet tuntuvat tehokkailta, eivät raavi. Väri ällön ruskea, tuoksu mieto.

MITEN TOIMII? Hyvä kuivalla iholla, kostealla iholla jää pyörimään ihon pin­taan ja roiskuu. Lopputulos puhdas ja hoidettu iho. Riittänee 30 kertaan.

ERITYISTÄ Läpi vuoden rasvausta vaa­tivien säärieni kuiva iho pehmeni parin käytön jälkeen.

5. Lieracin kuorinta elvyttää

TUOTE Lierac Gommage Sensoriel -vartalonkuorinta, 39 e/175 ml

TESTAAJA Harvoin pintakuivaa, ohut­ta, helposti ärsyyntyvää, atooppisuu­teen taipuvaista ihoaan kuoriva.

MILTÄ TUNTUU? Kukkaistuoksu on mieto ja miellyttävä. Kiinteää ja rakeista kuorinta-ainetta on hiukan vaivalloista levittää ja tuntuu, että se pitää pestä, ei vain huuhdella iholta.

MITEN TOIMII? Kuorii ihosta pehme­än. Koostumus on tönkkö.

ERITYISTÄ Käyttäisin koko vartalon si­jaan vain kuiville ja paksuille kyynär- ja kantapäille.

Tuotetesti on julkaistu Kotiliedessä 3/2017.

Lue lisää:

4 täsmätuotetta pigmenttiläiskiin
Tiesitkö? Välttelet turhaan vettä ja saunaa kuivan ihon hoidossa
Hoida myös lievästi oireilevaa couperosa-ihoa – voit välttää hankalan ruusufinnin synnyn
4 vinkkiä avuksi aikuisen naisen akneen

The post Ihon kuorinta kannattaa – testasimme viisi uutuustuotetta appeared first on Kotiliesi.fi.

Herätyskello soisi seitsemältä, mutta huomaat taas herääväsi jo ennen kuutta. Päivällä puolestaan väsyttää, kun uni jäi kesken. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen paljastaa, mistä liian aikaisessa heräämisessä on kysymys. Lue viisi syytä.

1. Valoisa tai meluisa makuuhuone herättää aikaisin

Jos makuuhuone on talon itäpuolella, aurinko alkaa paistaa huoneeseen hyvin aikaisin. Ihminen ei nuku silmät tiukasti suljettuina, vaan hieman raollaan, joten lisääntynyt valon määrä herättää nukkujan halusi hän sitä tai ei.

Jos herääminen johtuu liiasta valoisuudesta, ongelma luultavasti ratkeaa hankkimalla unimaskin tai ripustamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun huone on kunnolla pimennetty, uni ei katkea aamun tunteina niin helposti.

Aikainen herätys voi johtua myös makuuhuoneeseen pääsevästä melusta. Herättääkö sanomalehden kolahdus kerrostaloasunnossa? Kolisteleeko roska-auto pihalla aina samaan aikaan?

Melunlähteistä voi olla vaikea hankkiutua kokonaan eroon, joten kannattaa pohtia, mikä voisi tuoda tilanteeseen avun. Hyötyisitkö korvatulpista tai niin sanotusta valkoisesta kohinasta, joka rauhoittaa ja peittää ympäristön ääniä? Esimerkiksi vesiputouksen pauhu tai puron solina ovat suosittuja äänimaailmoja.

2. Poikkeava nukkumaanmenoaika sekoittaa unen

Aikuinen tarvitsee yleensä 6–9 tuntia unta. Useimmiten otollisin aikaikkuna nukahtamiselle on iltayhdeksän ja aamuyhden välillä. Jos nukkumaanmenoaika eroaa tästä, unenlaatu voi kärsiä.

Uni kärsii myös tavallisesta poikkeavasta nukkumaanmenoajasta. Mikäli sänkyyn tulee mentyä liian myöhään, keho on yliväsymyksen tilassa, joka heikentää unenlaatua. Yliväsymys voi siis paradoksaalisesti herättää unesta ennen aikojaan.

Nukkumaan ei kannata mennä liian aikaisin, sillä myös se voi herättää liian aikaisin. Tärkeintä olisikin löytää itselleen sopivin unirytmi ja pyrkiä noudattamaan sitä mahdollisimman tasaisesti. Unirytmistä kannattaa pitää kiinni myös viikonloppuisin siten, että nukkumaanmenoaika ei eroaisi arjesta noin tuntia enempää.

3. Stressi huonontaa unenlaatua

Stressistä kärsivä saattaa nukahtaa illalla, mutta herää myöhemmin yöstä tai aikaisin aamulla huoltensa havahduttamana.

Stressiperäiset univaikeudet voi tunnistaa jo illalla. Pohdi, oletko stressaantunut, ja miten se näkyy. Tunnetko olosi ylirasittuneeksi, uupuneeksi tai ahdistuneeksi? Huolehtiminen estää rentoutumisen hyvään uneen, jolloin syvän unen vaiheet vähenevät. Stressaantunut henkilö voi myös nähdä paljon painajaisia.

Stressiperäiseen heräilyyn tuo helpotuksen ongelman tunnistaminen ja stressin syihin pureutuminen. Tämä voi vaatia aikaa ja työtä, mutta se kannattaa, sillä pitkittynyt stressi laittaa kehon koville. Stressi nostaa sykettä ja verenpainetta ja aiheuttaa kehossa erilaisia hormonaalisia ja kemiallisia muutoksia.

4. Masennus herättää aamuyöllä

Yksi masennuksen klassisista oireista on aikainen herätys, joka toistuu yleensä jo kolmelta yöllä. Masentunut voi päästä illalla uneen, mutta uni katkeaa ennen aikojaan ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Koska yöuni jää huonoksi, olo on tokkurainen ja masentunut saattaakin nukkua pitkiä aikoja päivällä.

Masennustilaa hoidetaan psykoterapialla. Sopiva lääkehoito lievittää oireita ja saa myös unirytmin raiteilleen. Lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivä voi myös hyötyä säännöllisestä liikunnasta.

5. Vanhemmiten syvä uni vähenee

Uni kevenee iän myötä. Normaalisti noin 15–20 prosenttia unesta koostuu syvästä unesta, mutta vanhemmiten syvän unen määrä vähenee muutamaan prosenttiin ja syvän unen vaiheet korvautuvat kevyellä unella.

Ihminen reagoi erilaisiin ärsykkeisiin helpommin kevyen unen aikana, joten uni voi vanhemmiten katketa helposti esimerkiksi lisääntyneen valon tai ympäröivien äänien takia. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole vaarallista, sillä moni iäkäs torkkuu päivän aikana. Torkut lasketaan myös unen kokonaismäärään, joten nukuttu aika ei välttämättä kaikkiaan lyhene kovinkaan paljon.

Mikäli uni jää toistuvasti liian lyhyeksi ja nokoset eivät virkistä, ongelmaa on syytä tutkia. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä pitkään jatkuneeseen unettomuuteen lääkkeet.

Tiesitkö, että univelka vie keskittymiskyvyn ja lihottaa?

Hyvä uni pitää terveyttä yllä ja jo lyhyellä univajeella on selkeitä vaikutuksia terveyteen. Pelkästään yksi huonosti nukuttu yö aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn, oppimistulosten ja muistin heikkenemistä sekä reaktioiden hidastumista. Näin ollen univelasta kärsivä myös suoriutuu tehtävistään tavallista huonommin.

Pitkään jatkunut univaje aiheuttaa painon nousemista, sillä illalla tekee mieli napostella, syke ja verenpaine nousevat, stressihormoni kortisolin määrä kehossa kasvaa ja sokerin sieto heikkenee. Kyseessä on jopa esi-diabetekseksi luonnehdittu tila. Univaikeuksista kärsivä myös tuntee olonsa usein ärtyisäksi.

Liian lyhyeksi jäänyt yöuni voidaan korvata päiväunilla. Maksimissaan 20 minuutin lepo riittää virkistämään univajeesta väsyneen. Päiväunen tulisi sijoittua alkuiltapäivään, jotta se ei vaikuttaisi seuraavan yön uneen.

The post Heräätkö usein liian aikaisin? Asiantuntijan ohjeilla nukut paremmin appeared first on Kotiliesi.fi.

Joka neljännellä Kotilieden lukijakyselyyn vastanneella oli ollut ongelmia naapureidensa kanssa. Hampaiden kiristelyä ja harmaita hiuksia olivat aiheuttaneet niin erilaiset siisteyskäsitykset, melu kuin haukkuvat koiratkin. Olipa jonkun alakerran naapuri keittänyt kylpyhuoneessaan pontikkaakin ennen kuin sai häädön!

Lue muut päänvaivaa aiheuttaneet naapuritarinat:

Meluava naapuri on ikuinen riesa

”Aiemmassa asuinpaikassa naapurit eivät tienneet, että talossa äänieristys oli heikko. Asia ratkesi sillä, että kerroin, miten selkeästi jopa puhe asunnosta toiseen kuului.”

”Meluaminen ja äänekäs kolistelu häiritsi. Huomautimme asiasta. Saimme kukkia ja viinipullon mutta sama meno jatkui.”

”Haastetta asumiseen tuo se, että alakerran poika huutaa iltaisin ja öisin sekä se, että yläkerran naapurit pesevät pyykkiä aina kellonajoista välittämättä, jopa klo 23.30.”

”Ovien paiskominen, rapussa juokseminen, kolistelu, huutaminen. Ongelma on jatkuva ja ilmeni heti kyseisten naapureiden muutettua rappuun. Ratkaisen ongelman laittamalla korvatulpat korviini tai lähden ulos.”

Siisteyskäsitys vaihtelee naapureiden kesken

”Joidenkin naapureiden tapa kasata parvekkeilleen roinaa häiritsee esteettisistä silmääni.”

”Pihatietä ei puhdisteta lumesta tai puiden lehdistä, paritalon ikuisia ongelmia. Kun keskustellaan ja kysellään pihatöiden ulkoistamisesta talonmiespalvelun avulla, niin yleensä pihiltä naapurilta löytyykin intoa tehdä töitä.”

”Jotkut naapurit eivät osaa lajitella vaan laittavat esimerkiksi lehtilaatikkoon lehdet muovipusseissa.”

Haukkuva koira häiritsee naapureita

”Naapurini saattaa kesäisin istua pitkälle aamuyöhön kavereidensa kanssa pihalla ja koira haukkuu siinä aikansa kuluksi. Kävin sanomassa naapurille, että yritän nukkua, kun olen menossa aamulla töihin. Koira meni sillä kertaa sisälle, mutta häiritsevää haukkumista esiintyy silti viikoittain.”

”Naapurin koira haukkuu aina silloin, kun emäntä ei ole kotona. Kun puhun omistajalle haukunnasta, hän ei usko minua.”

Naapurit, jotka eivät pidä koirista häiritsevät omistajia

”Eräs naapuri, vaikka muuten on tavallisen mukava, ei pidä koirista. Meillä niitä on ollut. Koirat haukkuvat, mutta sitä tämä naapuri ei siedä. Heitteli yhtä koiraamme kivillä omalta pihaltaan meidän pihaan.”

”Koirani kävi naapurin pihassa ja hän soitti poliisille, vaikkei mitään vahinkoa tapahtunut. Välit ovat viileät, en pysty enää luottamaaan naapuriini ja pyrin olemaan omissa oloissani”

Tupakointi tuo hajuhaittoja

”Naapurini tupakoi parvekkeellaan ja tupakansavu ja haju tulevat parvekkeelleni. Olen yrittänyt isännöitsijän kautta saada apua, mutta se ei ole tuottanut tulosta, joten kärsin siitä edelleen.”

”Tupakointisääntöjä ei kunnioitettu ja tupakanhaju tuli neljänteen kerrokseen asti läpi ulko- ja välioven. Otin yhteyttä talonyhtiöön, joka hoiti asian asiallisesti. Toisessa tapauksessa naapuri tupakoi parvekkeelle, jolloin vain suljin kesäisin ikkuna siksi aikaa, kun hän tupakoi pihalla. Otan asian puheeksi vasta silloin, kun en voi itse toiminnallani (kuten sulkemalla ikkunaa) puuttua siihen että tupakanhaju leviää asuntooni.”

Valittavat naapurit aiheuttavat päänvaivaa

”Edellinen naapuri valitti kaikesta mahdollisesta isännöitsijälle, vaikkei ollut mitään aihetta. Onneksi isännöitsijä ymmärsi olla ottamatta vakavasti näitä aiheettomia valituksia.”

”Kerrostaloasunnossa oli tarkat säännöt mattojen ja vuodevaatteiden tuuletusajoista. Naapuri valitti, kun vein lauantai-iltana virallisen tuuletusajan ulkopuolella matot kerrostalopihan nurkassa olevalle kuivaustelineelle. Minusta tuuletussäännöt oli laadittu sellaisille, jotka olivat päiväsaikaan kotona. En enää sen jälkeen vienyt mattoja ulos.”

”Alakerran naapurini kirjoitti ylös, jos esimerkiksi vessa vedettiin kello 22:n jälkeen yöllä ja valitti siitä seuraavana aamuna. Hän kielsi minua käyttämästä pyykkitupaa ja talon pesukonetta sekä saunaa, koska en ollut sijoittanut taloon eli en omistanut asuntoa, jossa asuin. Hän keräsi myös pyykkini pois kuivumasta narulta märkinä. Hän valitti, että tuon vieraita bakteereja saunaan ja pyykkitupaan. Isännöitsijä pyysi sietämään häntä ja sanoi, ettei kukaan ota häntä tosissaan. Hän oli sairas ihminen, mutta aiheutti kyllä päänvaivaa, kunnes muutin pois.”

Tervehtiminen ei suju kaikilta

”Jotkut eivät ole näkevinään vastaan tullessaan. Minä tervehdin kaikkia.”

”Uusissa naapureissa ärsyttää, jos he eivät koskaan tervehdi. Jos olen itse muuttanut, käyn nopeasti esittäytymässä naapureille, jotta he tietävät millainen uusi naapuri on muuttanut taloon.”

”Meitä vastapäätä asuu pariskunta, joka on pääkaupunkiseudulta. He eivät edes päivää osaa sanoa, vaikka olemme heille sanoneet muutaman kerran. Jätimme sanomisen sitten itsekin.”

Vastaajista kuusi prosenttia ajatteli, ettei itse ole hyvä naapuri.

Syyksi kerrottiin muun muassa halu olla omissa oloissa sekä fyysinen heikko kunto, joka vaikeuttaa yhteisten pihatöiden tekemistä.

”En halua olla naapureiden kanssa tekemisissä. Moikkaan kyllä, mutta that’s it.”

Lue lisää naapuruudesta:

Naapuri häiriköi ja sopu on koetuksella? Lue lakimiehen neuvot 5 yleisimpään ongelmatilanteeseen
Miksi naapurit ärsyttävät?
Nappi Naapuri tuo avun lähelle
Onnellisuustutkija paljastaa vinkit onnelliseen elämään – ota opit käyttöön jo tänään
Parempi mieli on seitsemän oivalluksen päässä – Jutta Gustafsberg neuvoo positiivisen asenteen salaisuuden

The post Et kai ole ärsyttävä naapuri? Lukijat paljastivat kauheimmat kokemukset appeared first on Kotiliesi.fi.

Vaivaisenluulla tarkoitetaan jalkaterän ongelmaa, jossa isovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Samalla varpaan tyvinivelessä tapahtuu muutoksia, ja nivel sekä siihen liittyvä limapussi kipeytyvät ja turpoavat. Ortopedi Helka Koivu kertoo, mistä vaivaisenluissa on kysymys.

1. Mistä tietää, että on saamassa vaivaisenluun?

Vaivaisenluu ei aina oireile millään tavalla ennen ilmestymistään. Joissain tapauksissa isovarpaan tyvi jomottaa ja nivelen kohdalla tuntuu pieni paukama. Kaikki vaivaisenluut eivät kuitenkaan aiheuta kipua varsinkaan ilmestymisvaiheessaan.

2. Mitä tapahtuu, jos en tee vaivaisenluulleni mitään?

Kun vaivaisenluu on alkanut kehittyä, kehitys yleensä jatkuu hitaasti mutta varmasti. Lievää vaivaisenluuta voi hoitaa jalkateräjumpalla, jota tulee tehdä säännöllisesti parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Jos jumppa lopetetaan, vaivaisenluu jatkaa yleensä kasvuaan. Vaivaisenluu voi myös jatkaa kasvuaan jumpasta huolimatta.

Kun varpaan kuormittamista jatketaan, varvas kääntyy entisestään. Myös varpaan tyvessä oleva kyhmy kasvaa ajan myötä. Jos niveltä ei hoideta, se jäykistyy niin, ettei jumppa enää auta. Tällöin ainoa hoito on leikkaus.

3. Voiko vaivaisenluulta välttyä, jos vaiva kulkee suvussa?

Ei täysin tiedetä, mistä vaivaisenluu tulee. Siihen vaikuttaa ainakin perinnöllisyys sekä korkokenkien jatkuva käyttö. Vaikka äitisi ja isoäitisi kärsisivät vaivaisenluista, ei ole takeita, että myös sinä saat riesan itsellesi.

Toisaalta vaivaisenluun voi saada, vaikkei käyttäisi korkokenkiä juuri koskaan eikä suvun muilla jäsenillä olisi vaivaisenluita.

4. Onko varpaiden asentoa muuttavista tuista apua?

Tuet eivät korjaa itse vaivaa, mutta voivat joissain tilanteissa helpottaa jalan kipua. Toisaalta ne voivat myös lisätä kipua pakottamalla varpaan luonnottomaan asentoon.

5. Millaiset kengät ovat hyvät?

Kengät kannattaa valita jalan mallin mukaan. Paras kenkä tuntuu jalassa tukevalta, se ei purista ja siinä on hyvä iskunvaimennus. Monelle sopii kenkä, jossa on pari senttiä korkoa kannan alla ja reilusti tilaa varpaille. Korkokenkiäkin voi halutessaan käyttää toisinaan – niitä ei kuitenkaan suositella päivittäiseen käyttöön.

Nykyinen lenkkarimuoti on varsin jalkaystävällinen. Mitkä tahansa lenkkitossutkaan eivät kuitenkaan ole hyvät jatkuvaan käyttöön, sillä esimerkiksi osa juoksukengistä on suunniteltu nimenomaan juoksuun, ei niinkään arkikäyttöön. Omalle jalalle parhaat kengät löytyvät testaamalla.

Jos kärsit jalkavaivoista, asiantuntija voi auttaa sinua sopivien kenkien valitsemisessa. Voit myös saada vaivastasi riippuen apua henkilökohtaisesti muotoilluista pohjallisista, jotka antavat jaloille niiden kaipaamaa tukea yhdessä sopivan kengän kanssa.

6. Miten hoidan vaivaisenluun aiheuttamaa kipua?

Sopivat kengät ovat avainasemassa vaivaisenluun hoidossa. Kengissä voi halutessaan käyttää pehmusteita.

Voit joutua valitsemaan liikuntalajit sen perusteella, etteivät ne lisää kipua jaloissa. Itselle parhaat lajit löytyvät kokeilemalla, mutta esimerkiksi uinti, vesijuoksu tai kuntosaliharjoittelu sopivat usein hyvin myös jalkavaivaiselle.

Tarvittaessa kipulääkkeitä voi käyttää maksimissaan viisi päivää putkeen.

7. Onko mitään tehtävissä, jos vaivaisenluu on kovin vääntynyt?

Kun nivel on kovin vääntynyt, se ei enää ole liikkuva, joten sitä ei voi korjata esimerkiksi jumpan avulla. Jos jalassa ei ole kipuja, leikkaus ei ole tarpeellinen. Jos vaivaisenluu taas on kipeä, se kannattaa leikata.

8. Milloin pitäisi hakeutua lääkäriin?

Jos vaivaisenluu on jatkuvasti kovin kipeä, se hankaloittaa elämää. Tällöin kannattaa hakeutua lääkäriin, jotta saat vaivaan hoitoa.

Moni potilas odottaa turhan kauan ennen hoitoon hakeutumista. Usein ajatellaan, että vaivaisenluu on lähinnä kosmeettinen haitta, mutta se voi aiheuttaa koviakin kipuja. Kivuista on turha kärsiä määräänsä enempää, joten hoitoon hakeutumista ei kannata arastella.

9. Milloin vaivaisenluu vaatii leikkausta?

Suomalaisessa tutkimuksessa on vertailtu jumpan ja kirurgian tehoa vaivaisenluun hoidossa. Leikkaushoito paljastui tutkimuksessa selkeästi jumppaa tehokkaammaksi.

Leikkausta suositellaan silloin, kun vaivaisenluu on jatkuvasti kipeä. Leikkauksella on vaivaisenluun hoidossa huono maine, sillä sitä ei ole aina menneisyydessä hoitanut asiantunteva kirurgi ja vaiva ei ole välttämättä parantunut leikkauksella. Nykyään hoito on kuitenkin laadukasta, joten vaivaisenluusta kärsivän kannattaa ainakin ottaa selvää, sopisiko kirurgia itselle.

10. Mitä pitää ottaa huomioon leikkauksen jälkeen?

Paraneminen on hidasta leikkauksen jälkeen. Potilaan täytyy varautua puolen vuoden toipilasaikaan ja jalassa voi olla turvotusta vielä pidempäänkin. Liikkumista tulee rajoittaa ensimmäiset kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen ja tämän jälkeen jalkaa aletaan kuntouttaa yhdessä osaavan fysioterapeutin kanssa.

Katso alta englanninkielinen video, joka opettaa jalkateräjumppaa:

Lue myös:

Hyvä tasapaino ei ole ikäkysymys – katso fysioterapeutin helpot treenivinkit
Kärsitkö selkäongelmista? Tarkastele arkirutiinejasi ja ehkäise selkävaivat
Tiesitkö? Ikäihminen ei saisi laihduttaa – vaarana lihasten surkastuminen

The post Ortopedi vastaa: 10 kysymystä vaivaisenluusta – katso myös ohjeet itsehoitoon appeared first on Kotiliesi.fi.

Hyvä ryhti voi huonontua asteittain. Usein huononemista ei huomaa ennen kuin oireita ilmaantua tai hetkellinen vilkaisu peilikuvaan paljastaa totuuden.

”Kumara ylävartalo, pömpöttävä vatsa tai etu- tai takakenoon lukkiutunut päänasento ovat huonon ryhdin merkkejä. Oireita voivat olla muun muassa uupumus, väsymys ja kipeä selkä”, kertoo Marja Putkisto, jonka Body Up – Hyvä ryhti ja liikkumisen vapaus -kirja julkaistiin tammikuussa 2017.

Kehon syvä lihaksisto kannattelee ryhtiä. Lihaksisto toimii ketjuna jalkapohjista lähentäjälihaksiston kautta lantionpohjaan. Ketju tukee sisäelimet paikoilleen ja pitää keskivartaloa tukevan ydintuen toiminnassa.

Putkisto vertaa ryhdin huononemista eroosioon. Kumpikin tapahtuu hiljaa ja huomaamattomasti ja tarpeeksi pitkälle edennyttä tilaa on vaikea palauttaa.

Hyvä ryhti lähtee nilkoista

Hyvää ryhtiä on hyvä tavoitella muistakin kuin liikunnallisista syistä. Marja Putkisto uskoo, että mieli vaikuttaa ryhtiin ymmärrettyä enemmän.

”Ryhti kuvaa mielentilaa ja siksi hyvän ryhdin ylläpito voi vaatia jopa asennemuutoksen.”

”Ryhdin tulisi kannattaa sinua automaattisesti. Väitän, että ulkoisilla ’vedä vatsa sisään tempuilla’ ryhtiä ei voi korjata kuin hetkellisesti.”

Hyvä ryhti on luonteva ja rento ja sitä ylläpitää toiminnallinen keskivartalo. Tämä vaatii hyvää lihastasapainoa. 30 ikävuoden jälkeen tasapaino alkaa kuitenkin heiketä – jopa enemmän kuin lihasmassa.

Nilkat ovat tasapainon ylläpitämisessä avainasemassa, sillä ilman nilkkojen liikettä selkärangan kiertoliike on vähäinen ja selän syvät lihakset heikkenevät. Nilkkojen liikkeen vähentyessä pohjepumpun toiminta laimenee ja kehon aineenvaihdunta hidastuu.

Putkisto kuvaakin nilkkoja tasapainon voimakeskuksiksi.

Nilkkojen liike on ensimmäinen, jonka menetämme ikääntyessämme, mutta tasapainoa voi parantaa ja nilkkoja vahvistaa harjoittelemalla.

Hyvä ryhti pohjaa tasapainoon, testaa se yksinkertaisella harjoituksella

Seiso yhdellä jalalla silmät suljettuna. Laske sekunnit. Kuinka monta sekuntia pysyit pystyssä?

Jos pääsit 10 sekuntiin asti, voit onnitella itseäsi. Silmät kiinni seisominen yhdellä jalalla vähintään 10 sekuntia on kyky, jota tulisi ylläpitää läpi elämän.

Jos et päässyt kymmeneen asti, jatka harjoittelua.

”Jo yhden sekunnin lisäys on merkittävä parannus”, Putkisto kannustaa.

Marja Putkisto on Method Putkiston kehittäjä ja MP Instituutin perustaja, tuottaja sekä kansainvälinen kouluttaja.

Lue lisää terveydestä:

Kärsitkö selkäongelmista? Tarkastele arkirutiinejasi ja ehkäise selkävaivat
Hyvä tasapaino ei ole ikäkysymys – katso fysioterapeutin helpot treenivinkit
Paranna lihaskuntoa turvallisesti – pääset alkuun helposti kotikonstein
Päänsärky vaivaa ajoittain lähes jokaista – tiedätkö, milloin on aihetta huoleen?
Niska-hartiaseutu jumissa? 6 rentouttavaa venytystä

The post Tiesitkö, että hyvä ryhti lähtee nilkoista? Tällä yllättävän yksinkertaisella liikkeellä vahvistat nilkkoja ja takaat itsellesi hyvän ryhdin appeared first on Kotiliesi.fi.

Plantaarifaskiitti kulkee kansan keskuudessa nimellä luupiikki. Oireilevassa kantapäässä voikin näkyä röntgenkuvassa luupiikki, mutta piikki ei ole kivun aiheuttaja. Kantapäässä voi olla piikki, joka ei aiheuta kantajalleen mitään ongelmia, mutta yhtä lailla kantapää voi olla kipeä ilman piikkiä.

Ortopedi Helka Koivu neuvoo, miten plantaarifaskiitin kanssa pärjää.

Mikä aiheuttaa plantaarifaskiitin eli luupiikin?

Plantaarifaskiitti on kantaluuhun kiinnittyvän jännekalvon rappeuma, joka muistuttaa tenniskyynärpäätä. Rappeumalle voi olla monta syytä, joista yleensä yhdistyvät rasitus ja iän mukanaan tuoma kuluma. Ihan nuorilla ei tavatakaan plantaarifaskiittia. Vaiva on yleisin 40–60-vuotiaiden keskuudessa.

Yleisiä aiheuttajia ovat seisomatyö, aktiivinen juoksuharrastus sekä ylipaino. Raskaiden turvakenkien käyttäjillä esiintyy melko paljon plantaarifaskiittia.

Miten plantaarifaskiitin erottaa muista kiputiloista?

Plantaarifaskiitti on kantapään kiputiloista yleisin. Siitä kärsii elämänsä aikana noin 10–15 prosenttia ihmisistä.

Kipu eroaa muista kantapään ongelmista: Kipu on yleensä pahimmillaan heti aamulla sängystä noustessa. Kantapäälle voi olla vaikeaa laittaa painoa. Plantaarifaskiittiin liittyy kipua myös lähdettäessä liikkeelle pysähdyksen jälkeen. Kipu ikään kuin hieman turtuu taas liikkeessä.

Muita kantapään ongelmia ovat kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila, joka voi olla kantapäähän kohdistuneen tärähdyksen seurausta. Rasituksesta voivat kipeytyä myös kantaluun alueella olevat limapussit ja akillesjänteen kantaluun kiinnityskohta. Hyvin voimakas rasitus voi aiheuttaa kantaluun rasitusmurtuman, joka kipuilee, kun kantaluuta puristetaan sivuilta.

Millaiset kotikonstit helpottavat vaivaa?

Kipeää kantapäätä kannattaa hieroa varsinkin aamulla, myös pohjetta voi hieroa. Kireä pohjelihas pahentaa vaivaa, joten pohkeita kannattaa venytellä säännöllisesti.

Plantaarifaskiitin hoitoon on kehitetty lasta, jota pidetään jalassa yöllä. Kaikki eivät kuitenkaan pysty käyttämään lastaa, sillä se voi tuntua häiritsevältä ja vaikeuttaa nukkumista.

Plantaarifaskiitin takia ei tarvitse vältellä liikkumista. Kenkään voi hankkia pehmusteen, jos tuntee sen helpottavan astumista. Ensimmäiset kaksi viikkoa voi kuitenkin liikkua hieman normaalia varovaisemmin, jos vaiva on kovin akuutti.

Voiko plantaarifaskiittia ehkäistä tulevaisuudessa?

Mikäli kantakipuun liittyy pohjekireyttä, pohkeita kannattaa venytellä säännöllisesti. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin, kun on kerran sairastanut plantaarifaskiitin.

Lisäksi tulee kiinnittää huomiota kenkiin. Jalkineet kannattaa valita jalan mallin mukaan. Paras kenkä tuntuu jalassa tukevalta, se ei purista ja siinä on hyvä iskunvaimennus. Monelle sopii kenkä, jossa on pari senttiä korkoa kannan alla ja reilusti tilaa varpaille.

Milloin kannattaisi mennä lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa mennä, jos kipu on voimakas. Plantaarifaskiitin erottaa yleensä muista kantakivuista, mutta jos taustalla on jotain muuta, voi olla tarvetta lääkärin hoidolle.

Plantaarifaskiitin takia jalkaa ei leikata juuri koskaan. Leikkausta harkitaan ainoastaan siinä tapauksessa, jos pohje on rakenteellisesti hyvin kireä.

Voiko kortisonipiikistä olla apua luupiikin kipuihin?

Kortisonipiikki vie kantakivun pois, vaikka plantaarifaskiitissa ei olekaan kyse tulehduksesta. Kortisonipiikkiä ei kuitenkaan yleensä harkita ihan alkuvaiheessa, sillä sen riskinä on rasvakuolio, mikäli piikki osuukin väärään paikkaan. Kortisoni voi myös aiheuttaa jännerepeämää, vaikka tämä onkin kantapään kohdalla harvinaista.

Jos kantapää on ollut noin kuusi viikkoa niin kipeä, ettei sille voi astua, kortisonipiikkiä kannattaa harkita. Kortisoni tuo avun noin neljäksi viikoksi.

Paraneeko plantaarifaskiitti koskaan kokonaan?

Plantaarifaskiitille ei oikeastaan ole muuta parannuskeinoa kuin aika. Se alkaa, vaivaa aikansa ja paranee lopulta itsekseen. Joillain vaiva kestää pari viikkoa, toisilla taas jopa puolitoista vuotta. Plantaarifaskiitin voi myös saada uudelleen parantumisen jälkeen tai se voi vaivata ajoittain.

Lue myös jutut:

Ortopedi vastaa: 10 kysymystä vaivaisenluusta – katso myös ohjeet itsehoitoon
Hyvä tasapaino ei ole ikäkysymys – katso fysioterapeutin helpot treenivinkit
Kärsitkö selkäongelmista? Tarkastele arkirutiinejasi ja ehkäise selkävaivat
Luupiikki kantapäässä rajoittaa liikuntaa

The post Kipuileeko kantapäässä plantaarifaskiitti eli ”luupiikki”? Tunnista oireet ja lue ortopedin vinkit kotihoitoon appeared first on Kotiliesi.fi.

Äidiltä saatu paketti oli kova, ihan selvä kirja. Oli jouluaatto ja 10-vuotias Vappu Pimiä rapisteli lahjan auki malttamattomana.

Kääreistä paljastui Mysi Lahtisen Jäniksen jälkiruoka -kirja. Se oli Vapun ensimmäinen ikioma reseptikirja.

Ruoanlaittoa rakastanut Vappu alkoi kehitellä omia reseptejään varhain.

”Leikin salaa Kati Nappaa, kun kukaan ei nähnyt. Äitini muistaa myös, että halusin olla kuin Teija Sopanen.”

Pimiän perheessä ruoka on aina ollut tärkeä osa arkea, sillä Vapun isä on koulutukseltaan keittiömestari, vaikka onkin tehnyt uransa rakennusalan yrittäjänä.

Koko perhe herkutteli esimerkiksi juustoilla, kun Vappu oli ekaluokkalainen ja hänen siskonsa ja veljensä vielä tarhassa. Se oli harvinaista 1980-luvulla, jolloin Suomessa elettiin lihapiirakoiden ja nakkipiilojen kulta-aikaa.

Vapun isä toi aina ulkomailla käydessään kotiin tuoreita raaka-aineita maailmalta.

Kun isä oli matkoilla, teini-ikäinen Vappu valmisti perheen ruoat. Chili con carne ja pizza olivat hänen bravuurejaan.

”Perin intohimon ruoanlaittoon isältäni. Olen laittanut ruokaa ystävilleni ja perheelleni niin kauan kuin muistan. ”

Ei lahjoja näyttelijäksi

Vaikka ura ruoan parissa kyti haaveena Vapun mielessä, hän ei löytänyt omaa tietään helposti.

”Tavoitteeni oli, että haluan olla kokki, näyttelijä tai rikas liikenainen.”

Lukion jälkeen Vappu lähti Kanarialle töihin. Siellä 19-vuotias nuori nainen rillutteli ja työskenteli yhden talven ravintolan sisäänheittäjänä.

Haave näyttelijän työstä tyssäsi teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin.

”Lahjani eivät riittäneet. En ollut tarpeeksi taiteellinen ja korkealentoinen näyttelijäksi.”

Televisiotöihin Vappu päätyi radiosta. Ensimmäinen pesti oli chat-juontajan työ. Miljoonayleisö oppi tuntemaan Vapun Big Brotherista, jonka juontajapestin jälkeen Vapun ura lähti nousukiitoon.

Tänä keväänä hänet on nähty Tanssii tähtien kanssa -ja Maajussille morsian -ohjelmissa.

Taustalla on kytenyt kuitenkin koko ajan haave ruokaan liittyvistä töistä. Ajatus keittokirjailijan urasta alkoi kipinöidä noin kymmenen vuotta sitten, kun Vappu näki Amerikan-matkallaan televisiossa julkkiskokki Rachel Rayn valmistamassa ruokaa.

”Ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä. Haluan olla Suomen Martha Stewart.”

Paksumpi nahka

Vappu opetteli yrittäjyyttä jo nuorena käytännön kautta, kun isä sai sydänkohtauksen 50-vuotiaana. Tuolloin 22-vuotias Vappu hyppäsi puoleksi vuodeksi tuuraamaan isäänsä tämän lattia-alan yritykseen ja opetteli yrittäjyyttä yhdessä isän yhtiökumppanin kanssa.

Isä on opettanut Vapulle järkevää ja tarkkaa rahankäyttöä.

”Minut on kasvatettu pitämään itsestäni huolta. En ole koskaan pyytänyt penniäkään yhdeltäkään mieheltä.”

”Olen tehnyt valtavasti työtä menestykseni eteen. Kukaan ei ole tullut hakemaan minua kotoa, eikä mitään ole tippunut taivaalta suoraan syliini.”

Toki onnistuminen herättää myös kateutta: aina löytyy joku, joka jaksaa muistuttaa siitä, että Vapulla ei ole ruoka-alan koulutusta.

”Nettikirjoittelua tulee aina olemaan, se ikävä kyllä kuuluu tähän ammattiin. Aina joku jaksaa itkeä, että en ole kokki – vaikka en ole koskaan sitä väittänytkään! Nigella Lawsonkaan ei ole kokki ja hänellä pyyhkii ihan hyvin.”

Haaveena ravintola

Vapun tärkein tsemppari on oma puoliso Teemu, joka työskentelee toimitusjohtajana pelialan yrityksessä.

”Hän on paras tukijani. Kierrätän ideani hänellä. Hn myös sanoo vastaan, jos pitää jotain ajatusta huonona.”

Muutama vuosi sitten Vappu sijoitti säästöjään luomuruokaan erikoistuneeseen yritykseen, vaikka Teemu varoitteli häntä. Yritys ajautui konkurssiin ja Vappu menetti rahansa.

”En kuunnellut miestäni, vaikka olisi pitänyt. Jatkossa punnitsen hänen näkemyksiään tarkemmin.”

Jonakin päivänä Vappu haluaisi perustaa oman ravintolan. Mutta ei vielä, kun lapset ovat niin pieniä.

”Olen aina yrittänyt miettiä uralleni suuntaa, mutta nyt pohdin sitä entistä tarkemmin. Enää en säntäile ympäriinsä yhtä paljon kuin nuorempana.”

Lue koko juttu Kotilieden numerosta 7/17.

Lue lisää:
Vappu Pimiä Annan haastattelussa: ”Pahinta on jäädä jumittamaan mokaan”

Lue myös:
Sikke Sumari, 65, valmistuu kokiksi: ”Nyt voin vihdoin esiintyä ammattiasussa”
Huippukokki Tomi Björck: ”Surffailu Austaraliassa ei riittänyt elämän sisällöksi”

The post Vappu Pimiän pitkä tie ruokaguruksi: ”En murtunut, vaikka haaveeni torjuttiin monta kertaa” appeared first on Kotiliesi.fi.

Yleiskielessä masennuksella tarkoitetaan pettymyksiin, epäonnistumisiin tai menetyksiin liittyvää luonnollista ja ilman hoitoa ohimenevää tunnetilaa.

Lääketieteessä masennus on tavallinen oire monissa psykiatrisissa sairauksissa. Masennuksen taustalla voi olla myös elimellinen sairaus: kilpirauhasen vajaatoiminta, krooniset infektiot, sokeritauti, anemia tai erilaiset neurologiset sairaudet. Masennusoire voi johtua lääkkeiden haittavaikutuksesta tai olla seurausta päihteiden käytöstä. Lievistä oireista kärsii noin 10–15 prosenttia, varsinaisista depressioista eli masennustiloista noin viisi prosenttia ja psykoottisista depressioista vajaa prosentti aikuisväestöstä.

Potilaani kertoo: ”Kaksisuuntaiseen mielialahäiriööni kuuluu vakavia masennuskausia. Mietin usein, voiko vakavaa masennusta ymmärtää kukaan, joka ei ole sitä kokenut.
Masennus voi aiheutua ulkopuolisesta tekijästä, mutta alkaa myös ilman näkyvää syytä. Pahimmillaan se johtaa toimintakyvyttömyyteen.

Elämä maistuu pahvilta. Itku ei tule. Sydämen paikalla on tyhjä kohta tai painava kivi. Epätoivo on niin vahva, että itsemurha on ainoa ulospääsy. Yritän silti ajatella järkevästi, että joskus oli parempaa aikaa.

Piha täytyy haravoida. Pakotan itseni. Pienen palan nurmikkoa saan haravoiduksi, enempään en pysty. Liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Pitää jaksaa pyöräillä tai kävellä edes kilometri päivässä, mutta se tuntuu ylivoimaiselta. Tunnen tekeväni itselleni fyysistä väkivaltaa kun pakottaudun liikkeelle.

Epätoivoon liittyy syyllisyys. Olen huono äiti. Olen huutanut lapsilleni, retuuttanut, jopa lyönyt. Olen pilannut lasteni elämän. Kaikille on parasta, että lakkaan olemasta. Mieheni löytää kyllä uuden vaimon ja lapsilleni paremman äidin.

Yöt ovat helvettiä. Herään joka aamuyö ja tiedän, että uni ei enää tule. Valtava ahdistus. Elän kuin kuplassa, josta en pääse muiden ihmisten yhteyteen.
Jossakin aivojen sopukassa on kuitenkin järjen hiven. Tunnen ihmisiä, joiden äiti tai isä on tehnyt itsemurhan. Se on jättänyt heille raskaan taakan. Lapseni tarvitsevat sittenkin minua.”

The post Masennus tuntuu! appeared first on Kotiliesi.fi.

Kevätpäivän tasauksen. Jälkeisen täydenkuun. Jälkeinen sunnuntai.

Siinä on pääsiäisen allakkapaikka, ja sen ikiaikainen sisältö.

Aurinko lämmittää jo. Talvitaljoihinsa kääriytyneet ihmiset kömpivät silmiä siristellen luolistaan: ihme, että useimmat meistä ovat edelleen hengissä! Huojennus ja kiitollisuus aloittavat kasvunsa ihmismielessä.

Kuu on täysi. Juhlavaatteisiinsa pukeutuneet ihmiset vaeltavat vakavina salaisille paikoille. Maan ja ihmisen hedelmällisyyttä palvotaan ja valvotaan pyhänä. Siitä riippuu kaiken jatkuvuus. Ilo ja kunnioitus valtaavat mielet.

Sapatti on tullut. Pääsiäisjuhlaa vietetään juutalaisyhteisössä orjuudesta vapautumisen kunniaksi. Samaan aikaan toisaalla todistetaan ihmettä: Kristus on ylösnoussut.
Sapatti muuttuu sunnuntaiksi, ikuisen auringonnousun päiväksi. Usko ja toivo ovat tulleet jäädäkseen.

Pääsiäinen on ihana kulttuurien pullaletti. Kristillisiksi arvelemamme symbolit ovat itse asiassa tuhatvuotisia elämän jatkuvuuden kuvia, jotka kirkko on tulkinnut ketterästi omaan käyttöönsä: kelttien kanit, antiikin munat, viheriöivät virpomaoksat, taivaalla tanssivan auringon.

Mutta hyvä niin. Sillä kaikki pääsiäisen kertomukset kantavat samaa viestiä: vapaus on ihmisen elinehto. Kevät on jokavuotinen havahtuminen siihen, pääsiäinen on aina ajankohtainen eloonjäämisjuhla.

Orjuutta on yhä moneksi. Muinaiset esiäidit vapautuivat luolan haisevasta pimeydestä. Nykyihmisellä on omat luolansa, joiden vankina hän ei aina edes tiedä olevansa.

Kahlehditut kansat riemuitsivat köyhinäkin itsenäisyydestään. Nykyiset kansat ovat hyvinvoinnistaan huolimatta masentuneita ja vihamielisiä ja sallivat satojen tuhansien – niiden muiden – elää kuolemanvaarassa.

Kristityt heittäytyivät uhallakin uskoonsa ja uskalsivat sen varassa mitä vain. Nykysuomalainen ei tiedä, mihin tunnustautua ja miksi se olisi tarpeenkaan. Mutta kaipaus valoon, toivoon ja tulevaisuuteen ei ole ihmisestä mihinkään kadonnut. Omasta synkeydestä, yhteisestä ilottomuudesta ja elämän merkityksettömyydestä kurottaudutaan sittenkin eroon.

Onhan elämässä enemmän kuin vain satunnainen, tämänhetkinen, yksityinen? Jos on kärsimystä, onhan myös siunausta? Jos on pimeää, onhan myös valoa?

On! On! Aurinko loistaa silmiin. Sunnuntai pysähdyttää. Nyt on aika ja aikaa etsiä vastauksia.

Keneltä olen koko ikäni kysynyt lupaa tekemiseeni ja olemiseeni? Olenko jäänyt luolani turvalliseen, mutta tuhoisaan pimeyteen? Olenko vihdoinkin tutustunut riittävästi omaan napaani? Onko olkapäälläni kaikki nämä vuodet istunut kieltelemässä kaikkitietävä vanhempi naissukulainen tai Lutheriksi väitetty ilonpilaaja? Olenko sittenkin onnellisempi kuin luulin? Minne ja miten tästä eteenpäin?

Valo paljastaa, mutta ilman sitä ei ole elämää. Niillekin, joille kevään valo on ankara kohdattava, pääsiäisen vapauteen johdattava viesti voi olla armollinen.

Valo on ihmistä vahvempi, toivo surua suurempi, talvi takana, elämä edessä.

The post Hilkka Olkinuora pääsiäisestä: ”Valo on ihmistä vahvempi, toivo surua suurempi” appeared first on Kotiliesi.fi.

Huhtikuisissa kuntavaaleissa valitaan 9 000 valtuutettua lähipäättäjiksi. Naisia on ehdokkaista vain 40 prosenttia – ja todennäköistä on, että emme vaalien jälkeenkään saa kuntiin nais- ja miesasukkaiden tasaväkistä edustusta.

Nyt vain neljässä kunnassa on yhtä paljon nais- ja miesvaltuutettuja. Kunnat ovat Kihniö, Merijärvi, Pornainen ja Ypäjä. Ja vain kolmen kunnan valtuustossa on naisia enemmän kuin miehiä: Siikaisissa, Tervossa ja Tyrnävällä.

Nämä ovat minimaalisia lukuja, kun kuntia on sentään 311 kappaletta, 295 kuntaa Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla.

Miehet äänestävät miehiä

Naisten saaminen päättäjiksi on tutkimusten mukaan aina ollut naisille tärkeää, ja nykyäänkin vielä lähes kolmannes naisista katsoo sukupuolen vaikuttaneen paljon tai ratkaisevasti heidän äänestyspäätökseensä.

Miehillä ehdokkaan sukupuolella oli heidän mukaansa vaikutusta ehdokkaan valintaan vain 11 prosentilla. Silti esimerkiksi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa 93 prosenttia miehistä äänesti miesehdokasta. Nykyäänkin suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia miehistä äänestää miesehdokasta.

Naisehdokasta äänestävien naisten osuus on sen sijaan laskenut 25 viime vuoden ajan. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 enää 52 prosenttia naisista äänesti naisehdokasta.

Jos sukupuoli ei ole tärkeää, voisi kuvitella äänestäjien valitsevan tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Tutkijoiden mukaan havainnot näyttävät kuitenkin osoittavan, että naisehdokkaan valitseminen on tietoinen sukupuolivalinta, kun taas miesehdokkaan valinta mielletään sukupuolineutraaliksi tavaksi toimia: ”ehdokkaan sukupuolella ei ole väliä, kunhan ehdokas on mies”.

Näin todetaan Sari Pikkalan artikkelissa Naiset ja miehet äänestäjinä.

Äänestäjät valitsevat myös kunnanhallitukset

Jo ehdokkaiden määrä on tärkeää. Mitä enemmän naisia on ehdolla, sitä enemmän heitä pääsee valtuustoon. Ehdokkaista rekrytoidaan usein myös kunnanhallitusten ja lautakuntien jäsenet.

Jos kunnassasi on nainen valtuuston tai hallituksen puheenjohtajana, onnittelut! Naisia on nimittäin valtuuston puheenjohtajista vain 28 ja hallitusten puheenjohtajista 26 prosenttia.

Esimerkiksi Helsingissä, kokeneiden ja hyvin koulutettujen naisten kaupungissa, ensimmäinen valtuuston naispuheenjohtaja saatiin vasta vuonna 1993, kun Arja Alho (sd) rikkoi tämän lasikaton.

Olet mukana valitsemassa myös kunnanjohtajaa

Onko sukupuolella kuntien päätöksenteossa väliä? On.

Kuntapäättäjät vastaavat muun muassa kuntien rekrytoinneista. Miesvaltaiset valtuustot palkkaavat mieluusti miehiä.

Esimerkiksi Joensuussa haettiin vielä viime syksynä elinvoima- ja hyvinvointipalveluille johtajiksi henkilöitä, joilla on ”kyky kannatella löysempää solmiota”.

Erityisen hanakasti miehiä valitaan kunnanjohtajiksi. Naiskunnanjohtajia on vain 66, miehiä 245 (luvut vaihtuvat eläköitymisten ja uusien rekrytointien mukaan jopa viikottain, tieto tammikuulta 2017. Luvuissa ovat mukana myös Tampereen ja Pirkkalan pormestarit.). Siis vain 21 prosenttia kunnanjohtajista on naisia, vaikka naiset ovat korkeasti koulutettuja.

Erityisesti kaupungeissa naisen on todella vaikea päästä johtajaksi: vain kahdeksan prosenttia kaupunginjohtajista on naisia.

Jos haluat vaikuttaa paikkakuntasi kuntajohtajan ja muiden huippuvirkailijoiden valintaan, äänestä siis sen mukaan.

Muista maakuntavaalit

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen soten myötä valitsemme tammikuussa 2018 uudet maakuntavaltuustot samalla kun äänestämme uutta presidenttiä.

Sote-muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja meidän kaikkien palveluja.

Katso siis jo nyt kuntaehdokkaita sote-vaalit mielessä. Moni heistä on ehdolla myös ensi vuonna.

Kerro mielipiteesi tai asiaan liittyvä oma kokemuksesi! Aiotko äänestää naista kuntavaaleissa?

Vuonna 1908 valokuvaaja kävi äänestyspaikalla Ruhan kylässä Lapualla.

Lähteet: Kuntaliitto; Kimmo Grönlund ja Hanna Wass: Poliittisen osallistumisen eriytyminen –Eduskuntavaalitutkimus 2015.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/17.

Lue myös jutut:
Ota kantaa: Hoidetaanko vanhuksia huonommin kuin nuoria?
Ota kantaa: Onko lihava laiska?
Feministitkö kuivakkaita? 10 kaskua naisten puolustajasta Miina Sillanpäästä

The post Ota kantaa: Kannattaako naisen äänestää aina toista naista? appeared first on Kotiliesi.fi.

Pipsa Hurmerinta, 39, kertoo tuoreessa Annassa vanhempiensa eron vaikuttaneen hänen ajatuksiinsa vielä aikuisiälläkin. Pipsa kuvitteli aiemmin, että toinen ihminen ei voi milloinkaan riittää koko loppuelämäksi.

”Näyttelijä-äitini ja meriupseeri-isäni erosivat, kun olin kuusivuotias. Jäimme kolmistaan äitini ja isosiskoni kanssa. Isä asui lähellä, ja olin hänen kanssaan paljon tekemisissä. Arki oli kuitenkin meidän kolmen naisen.

Kotipaikkamme Vaasa oli pieni ja turvallinen kaupunki. Olisin tehnyt mitä vain saadakseni tavallisen perheen, jossa voileivät olisivat odottaneet valmiiksi voideltuina, kun tulen koulusta. Mutta ei – olimme kaikin tavoin erikoisia, lähtien pukeutumisesta aina äidin näyttelijän ammattiin.

Olen sekä siskon että äidin kanssa paljon tekemisissä. Nyt kun minulla on 3-vuotias lapsi, äiti viettää Helsingissä talvet ja auttaa todella paljon lastenhoidossa”, Pipsa sanoo Annan jutussa.

Rauhallinen mies

”Voi olla, että vanhempieni erosta johtuen olin aiemmin sitä mieltä, ettei toinen ihminen voi milloinkaan riittää koko loppuelämäksi. Sittemmin olen antanut itselleni luvan ajatella myös ruusunpunaisia ja romanttisia ajatuksia. Vanhempieni erosta opin senkin, että nainen voi olla itsenäinen: en tarvitse miestä siihen, että menen urallani eteenpäin tai teen jotakin.

Aiemmissa suhteissani olen yrittänyt muuttaa toista ihmistä. Olen esimerkiksi pukenut poikaystäviäni. Yritin sitä nykyisenkin kohdalla, mutta se ei onnistunut. Miehelläni on todella tarkka tyylitaju.

Nyt, kun meillä on 3-vuotias lapsi, on maagista nähdä mies isän roolissa.”

Ranskalainen perhekulttuuri vaikuttaa

”Olen aina halunnut lapsia. Ehkä haluan useamman kuin yhden. Tietenkin ikä tuo rajoitteita, mutta en ole siitä huolissani. Moni nainen saa lapsia vielä yli nelikymppisenäkin.

Asuin Pariisissa ja New Yorkissa yhteensä 11 vuotta, ja vuodet ulkomailla ovat vaikuttaneet minuun paljon. Ranskassa miehen ja naisen välillä on tietynlainen kunnioitus ja intiimiys. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.

Mielestäni parisuhteessa on hyvä säilyttää tietynlainen mystiikka, mutta en kannata niin voimakkaita sukupuolirooleja kuin Ranskassa on. Olen tottunut kantamaan omat matkalaukkuni. Pitää myös muistaa, että siellä noin 90 prosenttia miehistä on uskottomia puolisoilleen.

Kun lapsemme oli pieni, minulle oli itsestään selvää, että hänellä on tiukka unikoulu ja hän nukkuu omassa huoneessaan. Hänen sänkynsä vieressä ei odotettu, että hän nukahtaa eikä huoneessa muutenkaan tassuteltu.

Synnytyksestä oli neljä kuukautta, kun juonsin ohjelmaa Erilaiset äidit. Kuvaukset kestivät viikon, minkä jälkeen palasin äitiyslomalle. Ei niin pieni lapsi edes tajua, että äiti on poissa.

Äitiydessä yllättävintä olivat vahvat tunteet. Aiemmin en ollut ollut vastuussa juuri mistään, ja yhtäkkiä huomasin miettiväni päivät pitkät, mitä jos lapseni jää auton alle. Olen aina pitänyt itseäni järkevänä tyyppinä, joten aluksi noin vahvat huolestuneisuuden tunteet järkyttivät.”

Koko haastattelu on luettavissa Annan numerosta 13/2017.

Lue Annan juttu:
Pipsa Hurmerinta: ”Minulla on ensimmäistä kertaa suhde, jonka tiedän kestävän”

Lue myös:
Vappu Pimiän pitkä tie ruokaguruksi: ”En murtunut, vaikka haaveeni torjuttiin monta kertaa”
Sikke Sumari, 65, valmistuu kokiksi: ”Nyt voin vihdoin esiintyä ammattiasussa”
Huippukokki Tomi Björck: ”Surffailu Austaraliassa ei riittänyt elämän sisällöksi”

The post Anna: Vanhempien ero jätti jälkensä tv-kokki Pipsa Hurmerintaan appeared first on Kotiliesi.fi.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja dosentti Timo Joensuu korostavat kirjassaan Syö hyvin, voi paremmin – Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena terveellisen kokonaisruokavalion ja normaalipainon tärkeyttä.

Ravinnon merkitys korostuu erityisesti niin sanottujen elintasosyöpien, eli paksu- ja peräsuolensyövän sekä rinta- ja eturauhassyövän ehkäisyssä.

”Ihmiset tuijottavat turhaan yksittäisiä karsinogeeneja tai syövät superruokia, jos kokonaisruokavalio on huonolla tolalla”, Reijo Laatikainen totesi kirjan julkaisutilaisuudessa.

Lisää kasviksia joka aterialle

Kuka tahansa voi parantaa ruokavaliotaan yksinkertaisin keinoin. Tärkeimmäksi Laatikainen mainitsee kasvisten määrän lisäämisen.

”Väittäisin, että suomalaiset syövät lounaalla hyvin ja monipuolisesti, mutta aamulla ja illallisella kasvisten osuus saattaa unohtua. Kasviksia pitäisi syödä ainakin puoli kiloa joka päivä.”

Suomalaiset ravintosuositukset sopivat syövän ehkäisyyn hyvin. Vahvin näyttö ruokavalion yhteydestä syövän ehkäisyyn on traditionaalisen Välimeren alueen ruokavaliosta. Välimeren ruokavalioon liittyy hyvien rasvojen suosiminen, kasvisten suuri määrä, kalan ja äyriäisten säännöllinen nauttiminen, täysjyväviljan ja palkokasvien sekä pähkinöiden suosiminen ja kohtuullinen viinin käyttö.

Mikäli ruokavalio on hyvin kasvisvoittoinen ja se sisältää vain vähän alkoholia, sokeria, prosessoitua lihaa ja rasvaa, syöpäriski pienenee 24 prosenttia verrattuna epäterveellisesti syöviin.

Myös kasvisruokavalio on yleensä syövän ehkäisyn kannalta varsin terveellinen. Esimerkiksi kiistelty soija pääsee kirjassa pannasta, sillä se ei lisää tutkimusten mukaan lainkaan syöpäriskiä – päinvastoin, soija löytyy jopa syövän ehkäisyä ja hoitoa tukevien ruokien listalta.

Länsimainen ruokavalio lisää syöpäriskiä

Mitkä sitten ovat huonoimmat ravintovalinnat terveyden kannalta? Syöpäriskiä lisäävät eniten liiallinen alkoholin käyttö, prosessoitu liha sekä hyvin suolainen kiinalaistyyppinen kala.

”Prosessoitua lihaa kannattaa vältellä, sitä voisi syödä korkeintaan juhlapäivinä. Sokerin ja valkoisen viljan sijaan hiilihydraatin lähteinä kannattaa suosia palkokasveja ja täysjyväviljaa.”

Prosessoituja ruokia sekä paljon sokeria, valkoista vehnää ja tyydyttyneitä rasvoja sisältävä länsimainen ruokavalio on kokonaisterveyden kannalta mahdollisimman huono vaihtoehto. Se sisältää vain vähän ravinteikkaita kasviksia ja tyydyttymättömiä rasvoja ja lisää ylipainon riskiä.

”Tutkimusten mukaan syöpään sairastuneella on 51 prosenttia suurempi kuolemanvaara, mikäli hän noudattaa länsimaista ruokavaliota”, Laatikainen sanoo.

Eniten syöpäriskiä nostaa kuitenkin tupakointi, joka kasvattaa keuhkosyöpäriskin yli kahdeksankertaiseksi tupakoimattomiin verrattuna.

Lue myös:

Katso listaus: nämä 15 ruokaa ehkäisevät tutkitusti syöpää
Hanna Partasen 5 vaivatonta vinkkiä: Näin syöt arjessa terveellisemmin
Näin lisäät kasviksia ruokavalioosi – 7 helppoa keinoa
Pähkinä on terveellinen tehopakkaus
Suitsi makeanhimo ja vähennä sokerinkulutusta – näin onnistut!

The post Kolmannes syövistä voitaisiin ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla – asiantuntija jakaa parhaat vinkkinsä appeared first on Kotiliesi.fi.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja dosentti Timo Joensuu korostavat kirjassaan Syö hyvin, voi paremmin – Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena terveellisen kokonaisruokavalion ja normaalipainon tärkeyttä. Omaa ruokavaliota voi parantaa entisestään näiden elintarvikkeiden avulla, joilla voi olla syöpää ehkäisevää vaikutusta.

1. Parsakaali

Parsakaali sisältää useita terveyttä edistäviä ravintoaineita ja biokemiallisia yhdisteitä, kuten folaatti, C-vitamiini, kuitu, karotenoidit, isotiosyanaatit, kampferolia, antosyaanit ja kversetiini.

Parsakaali ja muuta kaalikasvit saattavat vähentää erityisesti paksusuolen ja mahalaukun syövän riskiä.

2. Tummanvihreälehtiset vihannekset

Pinaatti, lehtikaali, romainesalaatti, lehtisalaatti, lehtimangoldi, lollo rosso ja muut tumman vihreät salaattikasvit sisältävät runsaasti folaattia, karotenoideja, lehtivihreää, flavonoideja, saponiineja ja kuitua.

Näiden vihannesten käyttö näyttää olevan yhteydessä yläruoansulatuskanavan syövän normaalia pienempään riskiin.

3. Porkkana

Porkkana sisältää niin paljon beetakaroteenia, että yksi porkkana riittää tyydyttämään A-vitamiinin päivittäisen tarpeen, sillä beetakaroteeni muuttuu A-vitamiiniksi kehossa. Lisäksi porkkanassa on luteoliinia ja falkarinolia, joilla saattaa alustavien tutkimusten mukaan olla edullisia vaikutuksia syövän ehkäisyssä.

Beetakaroteeni imeytyy paremmin kypsennetystä porkkanasta.

4. Kurpitsa

Kurpitsojen uskotaan suojaavan samoilta syöviltä kuin porkkanatkin. Kurpitsaa voi käyttää keitoissa ja kastikkeissa porkkanan ja tomaatin tapaan.

5. Tomaatti

Tomaatin sisältämä lykopeeni kuuluu karotenoidien kemialliseen ryhmään. Lykopeenilla on ajateltu olevan sekä syöpä- että sydänterveyttä edistäviä vaikutuksia.

Vuonna 2015 julkaistun väestötutkimuksien tutkimuskoosteen mukaan niillä miehillä, jotka saavat ravinnostaan eniten lykopeenia (tomaattia, vesimelonia, guava-hedelmää), on pienempi riskiä sairastua eturauhassyöpään kuin niillä, jotka syövät vain vähän lykopeenia sisältäviä ruokia.

6. Omena

Omenan kuoressa on poikkeuksellisen paljon kversetiiniä, omenalihassa on flavonoideja ja lisäksi punaisissa omenissa on antosyaaneja. Näiden lisäksi omenat sisältävät triperpenoideja. Näiden yhdisteiden ajatellaan hillitsevän lievää tulehdusta ja vähentävän oksidatiivista stressiä.

7. Sitrushedelmät

Sitrushedelmät sisältävät runsaasti C-vitamiinia, kuitua, folaattia ja joitakin polyfenoleja, kuten appelsiinit hesperidiiniä. Greippi on ainoa hedelmä, joka ei sovi hyvin yhteen syöpä- ja joidenkin muiden lääkkeiden kanssa.

Sitrushedelmät saattavat suojata ruokatorven ja mahalaukun syövältä. Tutkimuskoosteissa on saatu viitteitä, että sitrushedelmät voivat pienentää hiukan virtsarakon syövän ja rintasyövän riskiä.

8. Kirsikka

Kirsikat ovat kohtuullisia C-vitamiinin ja kuidun sekä hyviä antosyaanien lähteitä. Kirsikoiden terpeenit voivat teoriassa ehkäistä syöpää.

9. Mustikka, puolukka, vadelma, mansikka, herukat ja muut marjat

Marjat ovat usein hyviä C-vitamiinin ja kuidun lähteitä. Joissakin marjoissa, kuten vadelmassa ja mansikassa, on melko runsaasti myös folaattia.

Marjat ja hedelmät saattavat suojata yläruuansulatuskanavan syövältä ja keuhkosyövältä.

10. Soija, pavut, herneet sekä muut palkokasveja sisältävät elintarvikkeet

Palkokasvit ovat erittäin hyviä kuidun, folaatin, raudan, sinkin, proteiinin, hitaasti imeytyvien hiilihydraattien ja monien muiden ravintoaineiden lähteitä. Pavut voidaan liittää ainakin pienentyneeseen suolistosyövän riskiin, koska ne sisältävät hyvin runsaasti kuitua.

Soijatuotteiden runsas käyttö voi pienentää eturauhassyövän riskiä. Soijatuotteet sopivat myös rintasyövän ehkäisyyn sekä sairastuneen ruokavalioon.

11. Pähkinät ja mantelit

Pähkinät näyttävät olevan eduksi sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyssä. Pähkinöillä on saatu alustavaa näyttöä myös syövässä.

12. Runsaasti kuitua sisältävät viljat

Täysjyväviljat ovat yleisesti syövän ja erityisesti suolistosyövän riskiä pienentäviä. Terveellisiä runsaasti kuitua sisältäviä viljoja ovat kaura, ruis, ohra, täysjyvävehnä, täysjyväspeltti, tattari, kvinoa, amarantti, hirssi ja teff.

13. Pellavansiemenet

Pellavansiemenet sisältävät poikkeuksellisen paljon lignaania, jolla on alustavissa tutkimuksissa koeputkessa sekä ihmisillä havaittu syöpäsolujen kasvua estävää vaikutusta erityisesti rinta- ja eturauhassyövässä. Annos on syytä pitää pienenä, noin ruokalusikallisessa per päivä.

14. Sipulikasvit

Sipulikasvien runsas käyttö pienentää koostetutkimuksien mukaan mahalaukun ja suolistosyövän sekä mahdollisesti eturauhassyövän riskiä. Erityisesti valkosipulin runsas käyttö liittyy pienentyneeseen suolistosyövän riskiin.

15. Kahvi

Kahvia voidaan pitää melkein maksalääkkeenä. Sen runsas käyttö näyttää suojaavan rasvamaksalta ja myös maksasyövältä. Lisäksi on viitteellistä näyttöä siitä, että kahvi suojaa suolistosyövältä.

Lähde: Laatikainen, Joensuu: Syö hyvin, voi paremmin – Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena, Kirjapaja

Lue myös:

Kolmannes syövistä voitaisiin ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla – asiantuntija jakaa parhaat vinkkinsä
Hanna Partasen 5 vaivatonta vinkkiä: Näin syöt arjessa terveellisemmin
Näin lisäät kasviksia ruokavalioosi – 7 helppoa keinoa
Pähkinä on terveellinen tehopakkaus

The post Katso listaus: nämä 15 ruokaa ehkäisevät tutkitusti syöpää appeared first on Kotiliesi.fi.

Tuo mies on täysin sekaisin. Se oli Hannele Hietikon, 57, ensimmäinen ajatus, kun Arto Hyödynmaa, 58, soitti hänelle. Oli tiistai-ilta viime keväänä, toukokuun 24. päivä.

Arto esitteli itsensä ja muistutti heidän tavanneen yrittäjien tilaisuuksissa. Seuraavassa lauseessa hän kertoi vaimonsa kuolleen. Hän oli nyt vapaa mies, mutta ei voisi seurustella ihan vielä. Ensin pitäisi järjestää vaimon hautajaiset.

Saisiko hän silti soitella Hannelelle? Aloittaa tutustumisen?

Hannele arveli ymmärtävänsä, mistä puhelussa oli kyse. Tuore leski kaipasi kuulijaa surun keskellä.

Hannele oli väärässä. Arto ei ollut murheen murtama. Hän oli päättäväinen. Hän halusi Hannelen.

Viimeinen vuosi tuskaa

Arton vaimo Kaija Hyödynmaa oli saanut elimistöönsä kolibakteerin työmatkalla Turkissa syyskuussa 2013. Se vaurioitti munuaisia.

Suomessa Kaija makasi sairaalassa dialyysissä kolme kuukautta. Vastaväitteistä huolimatta hän vaati päästä jouluksi kotiin. Se oli virhe. Vaarallisen alas laskenut hemoglobiini aiheutti infarktin, ja varjoainekuvausta jouduttiin siirtämään munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Kun se vihdoin tehtiin, tarvittiin välitön ohitusleikkaus.

Kahden pallolaajennuksen jälkeen lääkärit totesivat, että enempää ei voida tehdä.

”Jossain vaiheessa elinaikaa annettiin pari vuotta”, Arto muistaa.

Hannele toi Arton elämään iloa vaimon kuoleman jälkeen.

Arto kaipasi vaimonsa kuoleman jälkeen iloa elämäänsä ja päätti soittaa Hannelelle.

Se on pitkä aika odottaa.

”Yhteinen tulevaisuus oli hävinnyt.”

Sen sijaan oli suunniteltava hautajaiset, mutta jälkikäteen Arto oli onnellinen, että he olivat ehtineet puhua kaikesta, kuolemastakin. Hän tiesi, että Kaija halusi arkkuhautauksen ja siunaajaksi miespapin. He olivat pohtineet, keitä kutsutaan saattajiksi ja mitä musiikkia soitetaan.

Viimeinen vuosi oli kipua ja tuskaa. Arto näki kuoleman lähestyvän. Hän suri vaimonsa menettämistä ja 32 vuotta kestäneen avioliiton päättymistä. Luopui.

Välillä kipinöi toivo ajasta, jolloin suru ei olisi hallitsevin tunne. Se auttoi. Jossain vaiheessa tämä jakso elämästä päättyisi.

Perjantaina 20. toukokuuta Arto jutteli Kaijan kanssa puhelimessa palatessaan mökiltä. Puoli tuntia myöhemmin hän löysi Kaijan kuolleena. Infarkti oli tappanut silmänräpäyksessä. Nenäliinaa pitelevä käsi oli vielä matkalla kohti kasvoja.

Arto soitti ja soitti

Kolme päivää Arto kulki kotona huoneesta toiseen, tuijotti seiniä. Onneksi oli koira, jonka kanssa pääsi lenkille.

Neljäntenä päivänä Arto päätti jatkaa elämäänsä. Hän oli vasta viisikymppinen, seurallinen mies. Yksin hän ei suostuisi elämään. Rankkojen vuosien jälkeen Arto kaipasi elämäänsä iloa. Hän soitti Hannelelle.

”Olin tehnyt surutyötä jo pari vuotta. Siinä ajassa olin ehtinyt ajatella sitäkin, kuka voisi olla mahdollinen kumppani.”

Hannele oli myötätuntoinen. Tietysti Arto voisi soitella hänelle. Ja Arto soitti, joka päivä, useita kertoja päivässä. Hän toimi kuten oli hirvi- ja karhumetsällä oppinut. Kun saalis on kohdalla, sitä ammutaan heti. Siinä vaiheessa ei ruveta harkitsemaan.

”Olen hyvin päättäväinen, kun ha luan jotain.”

Puhelinkeskustelut jatkoivat neljä viikkoa. Kesäkuun puolivälissä Arto kutsui Hannelen kesäteatteriin. He kohtasivat ensimmäisen kerran silmätysten Hannelen kotitalon alaovella Tampereella. Arton päätös oli sinetöity. Tuo olisi hänen naisensa. Arto päätti kiihdyttää kierroksia.

Teatteri-illan jälkeen Arto keksi jokaiselle päivälle syitä tavata. He kävivät lounaalla, päivällisellä, ajeluilla, näyttelyissä… Hannele alkoi vakuuttua.

”Pidin pitkään kättä jarrulla, koska epäilin Arton hakevan laastaria.”

Lopulta toisen sinnikkyys teki vaikutuksen. Juhannuksesta alkaen he liikkuivat pariskuntana. Se ei ollut kaik kien mielestä sopivaa.

Tuomio

Juhlissa oli koolla suuri joukko Arton kavereita. Hannele istui yksin eteisessä ja kuori perunoita. Se oli hänelle annettu tehtävä. Urakka vei kaksi tuntia. Sillä aikaa seurueen muut naiset hääräsivät yhdessä keittiössä. Sieltä kuului rupattelua, iloista naurua, lasien  kilinää.

Hannelelle osoitettu viesti oli selkeä: et kuulu joukkoon.

Toisessa tilaisuudessa illan emäntä veti Hannelen sivuun. Hän halusi varmistaa, että Hannele ymmärsi Arton vaimon juuri kuolleen. Mies oli surusta sekaisin. Hannelen ei pitänyt kuvitella suhteesta mitään erityistä. Hänen paikallaan voisi sillä hetkellä olla kuka tahansa nainen.

Kun Hannele ja Arto menivät yhdessä yrittäjien risteilylle, Hannele kuuli olevansa aivan samannäköinen kuin Arton edesmennyt puoliso.

Artolle puolestaan kerrottiin, että oli vielä aivan liian aikaista aloittaa uutta suhdetta. Ensin piti tehdä surutyö, eikä sitä voinut suorittaa etukäteen. Leskimiehen pitäisi mörritellä pirtissään vuosi tai kaksi.

Pahantahtoisimmat epäilivät, että jotain vilunkia oli harrastettu jo Kaijan eläessä.

Tuomiot yllättivät. Oliko muilla valta päättää, miten ja kuinka kauan Arton piti surra?

”Kun puoliso kuolee, pitääkö eloon jääneen lakata elämästä? Olisiko Arto hyvä ihminen, jos olisi heittänyt loppuelämänsä hukkaan”, Hannele kysyy.

Arto ei ole kääntänyt selkäänsä avioliitolleen.

”Suren ja ikävöin Kaijaa, mutta olen onnellinen Hannelen kanssa. Ne eivät sulje toisiaan pois.”

Onneksi Arton poika sekä Hannelen poika ja tytär ovat suhteesta vilpittömän iloisia. Lopulta vain läheisimpien mielipide merkitsee.

”Olet mummia rumempi”

Hannelen ensitapaaminen Arton kuusivuotiaan pojantyttären kanssa meni suurin piirtein näin:

”Oletko sinä Arton uusi tyttöystävä”, tyttö tenttasi ja jatkoi:

”Olet paljon rumempi kuin Kaija-mummi. Oletko nähnyt Kaijan kuvaa?”

Tyttö tarttui Hannelea kädestä ja vei katsomaan kehystettyä kuvaa.

”Kaija oli tosi nätti. Onko sinulla häntä ikävä”, Hannele kysyi.

”On. Olen pyytänyt iltarukouksissa, että saisin Kaijan tilalle uuden mummin. Rupeatko sinä minulle uudeksi mummiksi?”

Hannele ei halua viedä mummin paikkaa. Sen sijaan hän toivoo olevansa turvallinen aikuinen, jonka kanssa mumminsa menettäneellä lapsella on hauskaa. Kynsien lakkausta ja korujen sovittelua, tyttöjen juttuja.

Kihloihin

Ensin Hannelen kylpyhuoneeseen ilmestyi hammasharja. Sitten parranajokone. Yläkertaan asennettiin ilmalämpöpumppu ja alakerran seinälle valtava taulutelevisio.

”Olin visusti päättänyt, että yksikään mies ei muuta luokseni. Jouduin syömään sanani”, Hannele naurahtaa.

Heinäkuussa kotiin kannettiin ammattitason karaokelaitteet. Hannelen nimipäivänä Arto lauloi serenadin, Juha Tapion Jotain niin oikeaa:

Kipua on, mut ei tuskaa, eletyn elä män kolhuja vain. Jotakin totta ja voimaakin. Sydän on ehjä kuitenkin. Ja kun sä vain istut viereen mun, siin on jotain niin oikeaa…

”Se olet sinä tai ei kukaan”, Arto ilmoitti.

Onnellisen yhteisen elämän aineksia ovat samanlaiset arvot ja huumorintaju, käytöstavat ja huomaavaisuus. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Hannele kannattaa naispappeutta ja kirkollisvihkimystä sukupuoleen katsomatta. Arto ei. Hannele on Tappara-fani, Arto kannustaa Ilvestä. Silti he voivat seurata ottelut yhdessä.

Hannele mittaa asioita rintasyövän ja kaksi kertaa kohdunkaulan syövän sairastaneen perspektiivistä.

”Kun saa elää jatkoajalla, ei todellakaan ole väliä, jos toinen jättää sukkansa lojumaan lattialle.”

Oli se kuitenkin työvoitto. Ilman Arton päättäväisyyttä suhdetta ei olisi syntynyt. Hannele oli nähnyt riittävästi leukojaan louskuttavia äijiä.

Hannelella on takana kaksi kariutunutta avioliittoa. Jälkimmäisessä hän koki olleensa rankan henkisen väkivallan uhri. Artossa Hannele tunnistaa hyvyyden.

Joulukuun alussa Hannele ja Arto palaavat viikon lomamatkalta Dubaista. Silloin Hannelen nimettömässä on valkokultainen filigraanisormus, jota koristaa timantti. Se on merkki yhteisestä tulevaisuudesta.

”Sen sijaan, että haikailisin eläkkeelle pääsyä, odotan seuraavaa päivää. Mitä kaikkea kivaa ja jännittävää se sisältääkään”, Hannele sanoo.

Arto on asettanut tulevaisuudelle yhden tavoitteen.

”Kyllä minä vielä teen Hannelesta rouva Hyödynmaan.”

Vaimon haudalla

Viimeisen elinvuotensa aikana Arton vaimo Kaija oli lausunut usein ääneen toiveensa: hänen kuoltuaan miehen pitäisi jatkaa elämää ja etsiä uusi kumppani. Se oli rakkautta. Kaija ei halunnut tuomita puolisoa yksinäisyyteen.

Arto vei Hannelen Kaijan haudalle heti seurustelun alkuvaiheessa.

”Ehkä hain Kaijan hyväksymistä”, hän arvelee.

Hannele kokee saaneensa sen. Hetki haudan äärellä oli ihmeellinen. Tuntui, että jostain tuli hyväksyvä nyökkäys. Arto kietoi kätensä Hannelen hartioiden ympärille.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 24/16.

Lue myös:

Sukunsa salat selvittänyt Eeva Litmanen: ”Nyt ymmärrän läheisteni ratkaisuja”
Syövän varjostama Maarit Feldt-Ranta: ”Isoäitiys on minulle huikea etuoikeus”
Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi: ”On ollut väitteitä, että yhteiselomme ei olisi aitoa”
3 x helppo ystävänpäiväkortti – ilahduta ystävää, rakasta tai vanhaa tuttua
Onko rakkaallasi traumoja aiemmista suhteista? Huomioi nämä asiat

The post Äkkirakastuminen yllätti viisikymppiset: ”Soitin ihastukselleni heti, kun jäin leskeksi” appeared first on Kotiliesi.fi.

1. Oireileeko vatsasi? Selvitä syy

Jos vatsasi oireilee, syy löytyy useimmiten suolistosta. Taustalla voi olla suolistobakteerien epätasapaino, tulehdus, entsyymien muutoksia tai esimerkiksi imeytymishäiriöitä. Jos kärsit jatkuvista tai kovista vatsavaivoista, lääkärissä käynti on paikallaan. On hyvä selvittää, ettei taustalla ole sairautta tai allergiaa.

2. Ärtyykö vatsa helposti?

Jos saat oireita tietyistä ruoka-aineista, taustalla saattaa olla allergia tai herkistyminen. Vaivoista kannattaa jutella ravitsemusterapeutin kanssa.

Jotkut saavat apua FODMAP-hiilihydraattien välttämisestä. Kyse on huonosti imeytyvistä hiilihydraattiyhdisteistä, jotka alkavat käydä paksusuolessa. Näitä on esimerkiksi pavuissa, sipuleissa, vehnässä, rukissa, ohrassa, omenoissa ja päärynöissä. FODMAP-ruokavalion haasteena on kuitujen saanti.

3. Kuiduista on moneksi

Viljan kuoriosassa ja kasviksissa on veteen liukenematonta selluloosaa, joka imee itseensä vettä paksusuolessa ja pehmentää ulostemassaa. Sen saanti edistää suolen toimintaa ja ehkäisee ummetusta.

Vesiliukoiset kuidut, joita on pavuissa, hedelmissä ja esimerkiksi kaurassa ja rukiissa, muokkaavat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa terveyttä edistävästi. Toisaalta ne aiheuttavat herkkävatsaisille suolistokaasuja.

4. Älä turhaan karsi gluteenia

Gluteeni on vehnästä, ohrasta ja rukiista löytyvä sitkon antava proteiini. Gluteenin välttely on tarpeen, jos sairastaa keliakiaa.

Gluteeniyliherkkyys on taas hyvin harvinaista ja oireilee monin tavoin, esimerkiksi nivelkipuna. Joillekin gluteenittomuus tuo helpotusta vatsavaivoihin. Tämä voi johtua siitä, että osa gluteenia sisältävistä ruoka-aineista sisältää FODMAP-yhdisteitä.

5. Ruoki mikrobeja

Tuoreiden tutkimustenmukaan mikrobisto vaikuttaa siihen, kuinka elimistömme hyödyntää energiaa. Tutkijat eivät kuitenkaan osaa määrittää yhtä hyvää bakteerikantaa, sillä suoliston mikrobistoon hyvin yksilöllistä.

Kuuluisassa kaksostutkimuksessa havaittiin, että normaalipainoisen kaksosen suolistomikrobisto oli rikas ja runsas ja ylipainoisen taas niukka. Normaalipainoisten suolistossa on yleensä enemmän mikrobeja, jotka ovat erikoistuneet ravintokuitujen pilkkomiseen.

Ylipainoisten ja metabolisesta oireyhtymästä kärsivien hoidossa on kokeiltu ulosteen siirtoa, mutta vielä ei tiedetä, mitkä bakteerit ovat oleellisia.

6. Valitse viisaasti

Ikääntyminen hidastaa aineen­vaihduntaa ja laiskistaa suolta. Muista liikkua ja juoda riittäväs­ti vettä. Liike jouduttaa suolen tyhjentymistä ja helpottaa il­man kulkemista suoliston läpi.

Suosi täysjyvää, myös pastassa ja riisissä. Valkoisessa viljassa on noin 80 prosenttia vähem­män kuitua kuin täysjyväviljas­sa.

Hyviä kuituja löytyy pella­vansiemenistä, pähkinöistä ja chian siemenistä. Syö päivittäin myös vähintään puoli kiloa kas­viksia, marjoja tai hedelmiä.

7. Millaista kakan pitää olla?

Luonnollinen väri vaihtelee ruskeasta kellanruskeaan. Jos uloste on säännöllisesti keltaista tai harmaata, mustaa tai punaista, kannattaa mennä lääkärille. Kirkas punainen voi olla vaaratonta peräpukamien aiheuttamaa vuotoa, mutta tumma veri on hyytynyttä ja sen syy kannattaa selvittää.

Bristolin ulosteluokituksen mukaan terve ruoansulatus johtaa kakkaan, joka on kuin makkara tai pötkylä. Erilliset kovat kikkareet ovat merkki ummetuksesta.

8. Hoida ummetus päiväjärjestyksestä

Suolen normaalissa toiminnassa on isoja yksilöllisiä eroja. Ummetukseen voi kokeilla liotettuja luumuja ja apteekis­ta saatavaa mallasuutetta. Jos ummetus jatkuu, suoli on parasta tyhjentää lääkkeellä ja rytmittää uudelleen.

Kuitu­valmisteista, kuten Visiblin, ja laktuloosi- tai makrogoli-val­misteista, kuten Movicol, ei ole haittaa säännöllisessäkään käytössä. Ne vaikuttavat ulostemassan sisältöön.

Sen si­jaan suolen toimintaa vilkastuttavia lääkkeitä tulisi käyttää vain tilapäisesti. Mikäli lääkehoito ei auta, käy lääkärissä.

9. Suosi hyviä pöpöjä

Tehokkaimpia maitohappobakteereja ovat laktobasilit ja bifidot. Valmisteita saa apteekista.

Ne, jotka ovat saaneet näistä probiooteista apua vatsavaivaansa, hyötyvät yleensä niiden pitkäaikaisesta ja säännöllisestä käytöstä. Suosi maustamattomia jogurtteja, kefiiriä, hapankaalia tai -kurkkuja. Entä kokeilisitko kombutchaa – käymisteitse valmistettua teejuomaa?

Lähteet: Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen ja HUS:n sisätautien- ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila; Leena Putkonen: Superhyvää suo-listolle (Otava); Giulia Enders: Suoliston salaisuus (Otava); Scientific American; Duodecim; Ravitsemus-suositukset

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 26/16.

Lue lisää terveydestä:

Terve suolisto lisää hyvinvointia – näin hoidat bakteerikantaasi
Turvottaako, kärsitkö ilmavaivoista? Selvitä syy herkän vatsan vaivoihin
Hanna Partasen 5 vaivatonta vinkkiä: Näin syöt arjessa terveellisemmin

The post Nappaa vinkit: näin saat vauhtia aineenvaihduntaan appeared first on Kotiliesi.fi.

Äitini sai Alzheimer-diagnoosin reilut viisi vuotta sitten, vain 64-vuotiaana. Alkuun Alzheimer eteni hitaasti. Äiti pystyi asumaan isäni kanssa, josta tuli hänen omaishoitajana.

Syksyllä 2015 äiti joutui muuttamaan hoitokotiin, sillä isä ei enää pärjännyt hänen kanssaan kaksin kotona.

Juuri nyt äitini vointi on tasainen, mutta hänen tilansa heikkenee jatkuvasti – onhan kyse etenevästä muistisairaudesta.

Äidin sairauden alkuvaiheissa etsin kovasti tietoa siitä, mitä meillä on edessämme. Tässä muutamia huomioita, joihin mielestäni jokaisen muistisairaan läheisen on hyvä varautua.

1. Selätä epäily ja hyväksy faktat

Alkujärkytyksen jälkeen ryhdyt epäilemään diagnoosia. Voiko tämä muka olla totta, onko lääkäri tehnyt virheen? Onko kyseessä sittenkin jokin muu tauti?

Kun kuulin äitini Alzheimer-diagnoosista, kyseenalaistin sen. Yritin kaivaa netistä tietoa siitä, voisivatko muistiongelmat sittenkin johtua punkin puremasta tai aivojen verenkiertohäiriöistä. Etsin tautia, jonka voisin parantaa.

Hyvin pian sain huomata, että hyväksymällä faktat pääsin takaisin tolpilleni.

2. Usko, että pääset yli vihasta

Käyt läpi kaikki mahdolliset tunnetilat, myös epätoivon ja vihan.

Kun äitini sai diagnoosin juuri eläkeiän kynnyksellä, vihasin jonkin aikaa kaikkia vanhoja mummoja. Tunsin kateutta ja katkeruutta siitä, ettei äidistäni koskaan tulisi lempeää vanhaa mummelia, joka lykkisi vedettävää kauppakassia lähikauppaan.

Enää en onneksi vihaa mummoja.

3. Hyväksy, että taidot hiipuvat

Läheisesi taidot hiipuvat pikkuhiljaa. Äitini oli aiemmin intohimoinen kotikokki, mutta unohti jo sairauden varhaisessa vaiheessa, miten ruokaa valmistetaan. Hän saattoi työntää salaatin tai sushin mikroon. Pian hän unohti miten mikro toimii.

4. Kestä asiattomat kommentit

Kohtaat kauhistelua ja tökeröjä kommentteja.

”Ihan kauhea tilanne teillä, aivan järkyttävää. Onneksi noin ei käynyt minun perheelleni”, vanha naapurini sanoi, kun törmäsin häneen sattumalta.

5. Muista, että suru heittelee

Suru tulee aaltoina. Saattaa mennä pitkään niin, että luulet hyväksyneesi asian ja olevasi sinut läheisesi Alzheimerin kanssa. Yhtäkkiä repeät itkuun kaupan kassalla.

6. Ota ilo irti huumorista

Jossain vaiheessa tulee eteen hetki, jolloin läheisesi alkaa puhua pöhköjä. Ei kannata ahdistua tai tulistua, vaan ohjata keskustelu nopeasti jonnekin muualle.

Huumori auttaa sinua selviämään, se on auttanut minuakin.

7. Ymmärrä, että käsitys hygieniasta muuttuu

Alzheimeria sairastavan kyky huolehtia omasta hygieniastaan hiipuu. Entisestä siivoushullusta ja himosaunojasta saattaa tulla haastava tapaus, joka pitää maanitella suihkuun väkipakolla.

8. Kestä raju kielenkäyttö

Läheisesi kielenkäyttö saattaa muuttua ronskimmaksi, vaikka hän ei olisi koskaan aiemmin viljellyt kirosanoja.

”Ne ihmiset v—-vat minua”, totesi äitini kerran puhuessaan naapureistaan. Nelivuotias tyttäreni seisoi vieressä.

9. Valmistaudu siihen, että osa läheisistä kaikkoaa

Jotkut ystävistäsi ja sukulaisistasi saattavat lopettaa yhteydenpidon, tai yhteydenotot ainakin harvenevat. Kaikki eivät osaa käsitellä Alzheimer-potilaita eivätkä tiedä, miten heihin ja sairaiden läheisiin tulisi suhtautua.

Jotkut puolestaan luulevat tietävänsä sinua paremmin, miten läheistäsi tulisi hoitaa.

10. Selviydy hetkestä, jolloin hän ei tunnista sinua

Eteesi voi tulla hetki, jolloin läheisesi ei enää tunnista sinua. Vaikka valmistautuisit siihen henkisesti kuinka pitkään, se kirpaisee syvältä – ei pelkästään ensimmäisellä kerralla vaan aina.

Minua itkettää yhä joka kerta, kun äitini esittelee minut muille hänen ystävänään.

11. Huomioi, että läheisesti voi ihastua

Kun läheisesi muuttaa hoitokotiin, hän saattaa kiintyä syvästi muihin asukkaisiin. Oma äitini pitää välillä erästä hoitokodin asukasta miesystävänään.

12. Kokeile laulamista

Monet muistisairaat muistavat uskomattoman hyvin laulujen sanat. Välillä on päiviä, ettei äitini ymmärrä ympäröivästä maailmasta juuri mitään, mutta saattaa laulaa luikauttaa vanhan joululaulun esimerkillisesti.

Vanhojen laulujen laulaminen tai pelkästään musiikin kuuntelu voi antaa muistisairaalle paljon iloa.

13. Vitsaile kuten ennenkin

Vaikka läheisesi muisti katoaa, hänen huumorintajunsa saattaa säilyä. Äitini nauraa yhä samoille asioille kuin aina ennenkin, vaikka hänen dementiansa on edennyt jo pitkälle.

14. Auta päätöksenteossa

Läheisesi aloitekyky ja päätöksenteko vaikeutuvat. Ruokaillessa hän ei ehkä osaa päättää, mistä aloittaisi. Ravintolassa äitini ei välttämättä osaa valita, ottaisiko suklaa- vai vaniljajäätelöä.

15. Vaali hyviä hetkiä

Opit nauttimaan hetkestä, sillä et voi koskaan tietää, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Jokainen positiivinen kohtaaminen ja yhteinen tuokio on aito ilon aihe, jota kannattaa vaalia.

Lue lisää Alzheimerista:

Toimittaja Anneli Juutilaisen blogi elämästä Alzheimer-potilaan läheisenä Kun lamppu sammuu

Milloin muistin heikkenemisestä on syytä huolestua? Näistä merkeistä tunnistat varhaisen Alzheimerin oireet

Näin ehkäiset Alzheimerin tautia – 10 keinoa, joilla pidät huolta aivoistasi

The post Muistisairaan tytär neuvoo: Varaudu näihin 15 asiaan appeared first on Kotiliesi.fi.

Koli on Suomen kansallismaisemista legendaarisin, myös Kotilieden lukijoiden mielestä. Lukijamme saivat äänestää mielestään upeinta maisemaa, ja Koli voitti ylivoimaisesti. Niinpä uusi luontojuttusarjamme alkaa juuri Kolilta.

Avara, silmänkantamattomiin jatkuva maisema on Kolin juttu. Korkeat vaarat ja Pielinen, Suomen neljänneksi suurin järvi, yhdistyvät tavalla, jota 1800–1900-luvun taitteen karealistiset taiteilijat Eero Järnefeltistä Jean Sibeliukseen ihailivat supisuomalaisena.

Avaruuden tuntua lisää vuosisatainen metsien kaskeamisperinne, jota jatketaan edelleen. Ahoja ja niittyjä pidetään avoimina niittämällä sekä laiduntamalla niillä kyyttöjä ja lampaita. Kaunis maisema on luonnon ja ihmisen yhteistyön aikaansaannos.

Tykkylumen jäinen talvi

Juuri nyt Kolin talvi on tuimimmillaan. Marraskuussa jäätyneen Pielisen yli tehty jäätie Lieksaan on avautumassa, ja lumen peittämät lyhytoksaiset kynttiläkuuset paukahtelevat poikki, kun jäinen taakka alkaa painaa.

”Kolin talvi on upea, onhan se Etelä-Suomen ainoita tykkylumipaikkoja”, Kolia parikymmentä vuotta kuvannut valokuvaaja Markku Tano sanoo.

Tano korostaa, että tykkylumi ei tarkoita puihin satanutta lunta. Tykky-
lumi on puihin kiteytynyttä kuuraa, mikä syntyy sumun, pakkasen ja tuulen ansiosta yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella oleviin metsiin.

Talvella Koli mielletään laskettelu- ja hiihtopaikaksi, mutta valmiiden reittien ulkopuolelle pääsee parhaiten lumikengillä.

Kun tuuli ulvoo Ukko-Kolin huipulla, lumikenkäilijä istuu kannolla ja avaa kahvitermoksensa suojaisassa kolossa korpin ronksuntaa kuunnellen.

Onnekas retkeilijä näkee lapinpöllön ja kuulee sen puhkuvat naukaisut ja murahtelut. Aran ilveksen liikkeistä saa parhaiten vihiä juuri talvella, kun ison kissan pyöreät jäljet hangella on helppo erottaa.

Illalla retkeilijämme saattaa havahtua revontulien huminaan. Varminta on kuitenkin pukeutua yöksi pilkkihaalariin ja etsiä katseella tähtiä ja kuuta, mieluiten toisen samanmielisen kanssa. Mikä voisi olla romanttisempaa!

Kevät lirisee ja lorisee

Mäyrät heräävät jo varhain maaliskuulla kuopimaan ja tonkimaan maata. Kävely hämärtyvässä illassa mustarastaan konserttia kuunnellen saa retkeilijänkin heräämään kuin mäyrä kevääseen. Kun kurkkuaan torven lailla töräyttelevät joutsenet alkavat saapua sulapaikoille, kevät on vihdoin koittanut.

”Ja kun vedet lähtevät liikkeelle, tuntuu, että joka paikassa lirisee, lorisee ja tippuu. Kaltevassa maastossa vesi juoksee metsän pohjassakin, ja ruskea maa herää kauttaaltaan eloon”, asiakasneuvoja Heidi Kilpeläinen Kolin luontokeskus Ukosta sanoo.

Koivikkojen heleänvihreiden hiirenkorvien läpi siivilöityy auringonvaloa ja ”kalman kourat”, kotkansiipisaniaiset, avaavat kämmeniään kohti avaruutta – kunnes toukokuun lopulla kukkivat tuomet tuoksuvat niin, että niitä ”unhoittaa koskaan, en koskaan mä voi”.

Valkoisten tuomien makea haju sekoittuu kaskisavuun, siihen, jossa Eino Leinon runo Nocturne viipyy: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu.”

Kesällä kyyttö kainaloon

Kultarinnan laulu kuuluu Kolin kesään. Se on yhtä taitava muusikko kuin satakieli, mutta sitruunankeltaisen rintansa ansiosta vaatimatonta esikuvaansa koreampi lintu, joka laulaa mitä vain valoisissa rinnelehdoissa.

Tätä Kolin Saara Aaltoa kuuntelee joka kesä pää kallellaan myös kuusi seitsemän kyyttöä. Kyytöt ovat Itä-Suomen punaruskeita, pienikokoisia maatiaislehmiä, jotka mahtuvat 160-senttisenkin naisen kainaloon.

Kyytöt ovat Kolilla kesätöissä luontoa raivaamassa ja ne voivat työsuhde-etuna nuuhkia päivät pitkät ahomansikoiden tuoksua.

Niittyjen violetteja peurankelloja ja harvinaisia kirkiruohoja niitä ei kuitenkaan päästetä tallaamaan. Lehmät eivät liioin taida ymmärtää, miksi luontoharrastajat innostuvat myös rauhoitetusta neidonkengästä, kymmensenttisestä punervasta orkideasta.

Taiteilija Eero Järnefeltin mielestä kesällä Kolilla oli hauskinta palko-
veneily eli melominen. Nykyäänkin melojat viihtyvät suojaisella Herajärvellä. Valokuvaaja I.K. Inha puolestaan oli intohimoinen pyöräilijä; nykypäivän velocipedi-harrastaja kokeilee fatbikea, paksurenkaista pyörää, jolla voi sujahtaa maastoon kuin maastoon – kansallispuiston alueella pyöräilyä on kuitenkin hieman rajoitettu.

Kihlaparit ja avioliiton vuosipäivien juhlijat ovat Kolin kesässä tuttu näky:

”Valoisa kesäyö on mitä parhain hetki tarkkailla luontoa Ukko-Kolilla tai vetäytyä Akka-Kolin hiljaisuuden temppeliin, luonnon kirkkoon”, Heidi Kilpeläinen luontokeskuksesta kertoo.

Valokuvaaja Markku Tano ohjaa rauhaa etsiviä kiipeämään Mäkrävaaralle, vaikka reitti onkin hieman vaikeampi kuin suosituimmalle Ukko-Kolille. Toinen vaihtoehto on nousta anivarhain ja olla jo kolmen aikaan aamuyöstä Ukko-Kolilla seuraamassa auringonnousua. Useimmat muut matkailijat ovat paikalla vasta kello 8–9 aikoihin.

”Silloin parhaat hetket ovat auttamatta jo ohi”, Markku Tano sanoo.

Jumalat juhlivat syksyllä

Syksyn ruska hehkuu Kolin rinteillä keltaisena ja punaisena, koska kaskeamisen ansiosta seudulla on paljon lehtipuita: koivuja, pihlajia ja haapoja.

Vaeltajille riittää päiväreittejä 1,5 kilometrin mittaisista rengasreiteistä alkaen. Kokeneille patikoijille sopii Herajärven kierros, jonka kahdeksikon muotoisessa reitissä on 40 ja 30 kilometrin mittaiset taipaleet.

Syys-lokakuussa laulujoutsenten parvet töräyttelevät jälleen ylilennoillaan. Ne suunnittelevat verkkaisesti etelään muuttoa. Samaan aikaan hirvet liikkuvat kuin hidastetussa filmissä – ykköselämys ulkomaisille matkailijoille.

Yhä useammat vierailijat tulevat Kolille syksyllä, vaikka Pieliseltä nouseva syyssumu pehmentää ja peittää toisinaan näkymät. Heidi Kilpeläinen luontokeskusesta tietää, mitä rinteillä on silloin meneillään.

”Sanotaan, että jos vaaran huipulla on sumua, vanhat jumalat juhlivat ja vetävät sumuverhot eteen, jotta ihmiset eivät näe pitoja.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/17.

Lue myös:

Suomen parhaat taukopaikat: pysähdy ja pidä tauko täällä!
Lähtisitkö kylpylälomalle? Esittelyssä 5 rentouttavaa kylpylää kotimaasta ja ulkomailta
Puutarhurin matkakohteet kotimaassa: tunnetko jo nämä 7 upeaa puistoa ja puutarhaa?

The post Kolin kansallismaisema palkitsee turistin jokaisena vuodenaikana – lue Kolin tarina appeared first on Kotiliesi.fi.