Jokainen näkee unia – kaikille ei vain jää unikuvista muistijälkiä. Unien näkeminen on liitetty aikaisemmin voimakkaasti REM- eli vilkeuneen, jonka aikana aivot toimivat vilkkaasti ja silmät liikkuvat nopeasti. REM-uni tuottaakin kirkkaita, juonellisia unia, joihin liittyy usein värejä, ääniä ja tunnelataus.
Unien symbolinen tulkinta on täysin turhaa, sillä unissa kohtaamamme asiat ovat yleensä samoja kuin arjessamme. Aivot toimivat vilkkaasti unen aikana, mutta unessa päivällä käytössä olevat suodattimet poistuvat. Unet ovat siis sensuroimattomia versioita ajatuksistamme ja huolistamme.
”Uniin liittyy muistoja ja ajatuksia, tiedostamattomiakin. Ne nostavat pintaan asioita, joita käsittelemme arjessammekin. Unien merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Uni koostuu viidestä eri vaiheesta
Uni voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen, jotka ovat nukahtamista seuraavat pinnallinen ja kevyt uni, unen alkupuoliskon syvä ja syvin uni sekä unen jälkipuoliskolle sijoittuva REM-uni. Sen osuus nukutusta ajasta on tavallisesti noin 20 prosenttia. Unia nähdään kuitenkin noin kolmannes nukkuma-ajasta, joten osa unikuvista ajoittuu muihin univaiheisiin.
Tällaiset perusunet ovat väreiltään hailakampia, jopa mustavalkoisia, eivätkä ne jätä samanlaista muistijälkeä kuin REM-unet. On siis todennäköistä, että REM-unen aikana heräävät muistavat unensa paremmin kuin kevyen unen aikana heräävät.
”Kevyestä unesta heränneestä voi tuntua siltä, ettei ole nähnyt ainuttakaan unta yön aikana.”
Unien muistaminen voi kertoa masennuksesta
Hyvä unimuisti ei aina ole pelkästään myönteinen asia: masennus ja ahdistus lisäävät REM-unen määrää, jolloin unien muistaminen voi helpottua. Normaalisti noin viidesosa unesta koostuu REM- eli vilkeunesta, mutta masentuneilla määrä voi nousta paljon tätä korkeammaksi.
”Tällöin on myös todennäköisempää, että nukkuja herää REM-unen aikana ja voi näin muistaa unensa tavallista helpommin”, Timo Partonen sanoo.
Stressi ja ahdistus huonontavat unenlaatua, jolloin nukkuja voi heräillä useita kertoja yön aikana ja näin muistaa, millaista unta on nähnyt.
Sairaudet voivat vastaavasti myös huonontaa unenmuistikykyä. Osa masennuslääkkeistä vähentää unikuvien määrää, samoin uniapnea. Uniapnea aiheuttaa hengityskatkoksia yön aikana ja sairaudesta kärsivä tuntee olonsa usein aamulla uupuneeksi. Unien näkemisestä ei tällöin ole tietoakaan.
Muistavatko luovat ihmiset unensa muita paremmin?
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miksi osa ihmisistä muistaa unensa paremmin kuin toiset. Parempi unien muistaminen on yhdistetty erilaisissa tutkimuksissa esimerkiksi luoviin luonteenpiirteisiin, herkkyyteen ja avoimuuteen uusille kokemuksille.
Älykkyys ei ole yhteydessä unien muistamiseen, mutta vahva visuaalinen hahmotuskyky tuntuu parantavan mahdollisuuksia muistaa unet – tai ainakin viimeisin ennen heräämistä nähty uni.
Unia voi opetella muistamaan esimerkiksi unipäiväkirjan avulla. Moni muistaa ainakin välähdyksiä unesta juuri herättyään, mutta muistikuvat pyyhkiytyvät aamun mittaan pois, jos niitä ei aktiivisesti ajattele. Unien kirjaaminen päiväkirjaan auttaa pitämään ne aktiivisessa muistissa. Kun unia on kirjoittanut ylös tarpeeksi pitkään, muisti kehittyy ja pian unet pystyy muistamaan entistä paremmin ilman päiväkirjaakin.
Lähteet: Everyday Health, Live Science, Terveyskirjasto
Lue lisää unista ja hyvinvoinnista:
Vaikea herätä aamuisin? Asiantuntija selvittää syyt aamu-unisuuteen
Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn
Työuupumus uhkaa tietotyöläistä – tunnistatko sinä oireet?
Yötä päivää aivotyötä – Unien näkemistä voi treenata
The post Miksi en muista uniani? Asiantuntija paljastaa, mistä taipumus kertoo appeared first on Kotiliesi.fi.